Olin yöllä unessa vesimassojen ympäröimänä!

Viime yönä näin unta suurista, vesimassoista. Vesi nousi nousemistaan kuin vedenpaisumuksen aikana. Olin Annen ja jonkun nuoren kanssa korkean talon ylimmäisessä kerroksessa. Juoksimme sinne vesimassojen edellä ja kiipesimme nopeasti yhä ylemmäksi. Ajattelimme, ettei vesi voi nousta niin korkealle kuin talo on. Näimme ikkunasta suuret vesimassat. Vesi oli noussut jo talon puoleenväliin saakka. Ihmettelin, että miksi nyt on tullut uudelleen vedenpaisumus, vaikka Jumala on sanonut, ettei hän hukuta ihmiskuntaa enää vedellä? Sitten muistin tarkemmin tuon ajatuksen, jonka Jumala sanoi vedenpaisumuksen jälkeen: "Minä en koskaan enää tuhoa kaikkea, mikä elää, niin kuin nyt olen tehnyt." (1. Moos. 8:21.) Vesi voi siis nousta korkealle, paikallisesti, jossain päin maapalloa, mutta ei kaikkialla samanaikaisesti. Katastrofit voivat olla suuria paikallisesti ja ihmiset luulevat maailmanlopun tulleen. Heräsin siihen, kun pohdin mielessäni, että miten tässä nyt käy? Heräsin ja katsoin ulos ikkunasta. Vettä satoi, mutta vain tihkumalla. Maa oli paikka paikoin orastavan vihreää. Aamulla ajattelin, että onkohan nyt yöllä tapahtunut jokin suuri onnettomuus jossakin päin maailmaa tai tapahtuukohan sellainen lähiaikoina? Herra varjele maatamme ja kansaamme ja muitakin kansoja tuhoa tuottavilta onnettomuuksilta!