Siunaustilaisuuden jälkeen saattoväki kutsuttiin Eilan kotiin Kartunkadulle. Eilan remontoima koti oli siistissä kunnossa. Kotiin oli katettu runsas pitopöytä hyvää ruokaa, jonka "Kemin kuningas" oli valmistanut taidolla ja sydämellä. Isolla TV-ruudulla pyöri valokuvia Eilan elämän eri vaiheista. Niitä oli mielenkiintoista katsella. Kuvista tunnistin joitakin henkilöitä. Ismo luki ison nipun adresseja. Tämä kertoi siitä, että Eila oli tunnettu ja pidetty ihminen. Minun tuoma adressi, joka oli pastori Marjatta ja Leo Haapalolta, Mikkelistä, luettiin ensimmäisenä. Muistotilaisuus oli kotoisen lämminhenkinen. Tuntui aivan siltä kuin olisin ollut lähiomainen tai sukulainen. Tapasin ihmisiä, joilla oli yhteyksiä sellaisiin kuusamolaisiin, jotka tunsin oikein hyvin. Minulla oli mukana iso nippu ensi kesän kesäjuhlien käsiohjelmia, joita sain antaa uusien ystävien käteen ja kutsua heitä vierailulle Kuusamoon, tutustumaan samalla Karpaloon. Toivottavasti näen heistä joitakin, silloin.
Aika vierähti nopeasti ja väki alkoi lähteä kukin taholleen. Minä menin ensin kirkolle palauttamaan laulukirjat ja sitten Maire Kotkansalon kotiin. Maire on Kemin adventtiseurakunnan jäsen ja hän asuu kaupungin keskustassa. Olemme vierailleet Annen kanssa tässä kodissa monta kertaa, vuosien varrella. Hetki vain ja olin unten mailla. Lepo ja iltapala ennen iltakokousta virkistivät tosi paljon ja olin taas valmis saarnaamaan evankeliumia kemiläisille kuulijoille
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti