maanantai 13. toukokuuta 2013

Jeesuksen näkeminen on parasta mitä voimme toivoa kokevamme!

Ennen perjantai-illan kokousta minulle tuli vahva tunne siitä, että minun pitää käydä katsomassa seurakuntamme jäsentä, lähes 90-vuotiasta, Siiriä. Maire tiesi hänen osoitteensa, palvelutalon, jossa hän asui. Monien vaiheiden kautta pääsimme hänen kotiinsa, hoitajan avatessa meille oven. Siiri ei ollut kotona. Hoitaja näki viestin, että Siiri oli viety sairaalaan. Menimme etsimään Siiriä sairaalasta, jonne hänet oli viety. Siiri ei ollut ko. sairaalassa. Meni tovi ennen kuin selvisi, että Siiri oli siirretty toiseen sairaalaan. Jatkoimme etsimistä. Tulimme sairaalaan. Siiri ei ollut sillä osastolla, jonne tulimme. Meni jälleen tovi, ennen kuin selvisi, että Siiri oli toisella osastolla, huoneessa yhdeksän. Lopulta löysimme Siirin kolmen hengen huoneesta. Siiri nukkui keskimmäisellä vuoteella. Hän oli peiton alla kuin linnunpoikanen pesässään. Siiri heräsi heti, kun astuin hänen vuoteensa viereen. Kun hän näki ja tunsi minut, niin kasvoille tuli valoisa ilme. Kun kerroimme Siirille, että olemme etsineet häntä monesta eri paikasta, niin hän sanoi, että "etsivä löytää". Siirillä oli selkeät ajatukset ja -puhe. Rukoushetken jälkeen Siiri muistutti minua siitä, että tulisin hänet siunaamaan, kun hänestä aika jättää. Lupasin tehdä niin, jos Herra suo. Koin sydämessäni, että Siirin luona käynti oli tärkeä hetki. Mietin, että olikohan tämä viimeinen näkeminen elävien maassa tässä ajassa? Herra tietää! Siirin luota menimmekin suoraan Kemin Adventtikirkolle pitämään hengellistä kokousta.
 
Perjantai-iltana 10.5. klo 19.00 saarnani aiheena oli Jeesuksen kirkastaminen kasteen yhteydessä, kirkastusvuorella, ja kreikkalaisten tullessa katsomaan Jeesusta hänen Jerusalemiin ratsastamisen aikaan. Kreikkalaiset eivät päässeet pakanain esipihaa lähemmäksi Jeesusta, koska Jeesus oli tuolla hetkellä temppelin siinä osassa, jonne vain juutalaiset saivat tulla. Jeesuksen opetuslapset, Filippos ja Andreas, saivat tietää kreikkalaisten toivomuksen ja halun nähdä Jeesuksen. He menivät puhumaan siitä Vapahtajalle. Jeesus halusi tavata nämä, häntä etsivät kreikkalaiset, henkilökohtaisesti. Tapaaminen oli tärkeä. Isän nimi kirkastettiin myös pakanoille, Jeesuksen kautta. Jeesus on koko maailmalle kirkastettu Vapahtaja ja Herra. Jeesuksen koko elämä, hänen persoonansa ja tekonsa, syntymästä kuolemaan saakka, kirkastivat Isän nimen. Ristillä hänet kirkastettiin Jumalan Karitsana, joka ottaa pois maailman synnin. Kun Herra ottaa syntimme pois ja saamme hänen armostaan puhtaan sydämen ja uuden vahvan hengen, niin Jeesus tulee kirkastetuksi. Myös sen palvelutyön kautta, jonka uskovat Jumalan armon avulla suorittavat Herralle tässä ajassa, kirkastaa Jeesuksen. 

"Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, minä olen antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä - minä heissä ja sinä minussa - jotta he olisivat täydellisesti yhtä ja maailma tietäisi, että sinä olet lähettänyt minut ja rakastanut heitä, niin kuin sinä olet rakastanut minua." (Joh. 17:22,23.)

Jeesus tulee kirkastetuksi meissä, kun olemme Hänessä. Jeesuksen seuraajat kirkastavat Jeesuksen, Jumalan Pyhän Hengen vaikuttaman yhteyden kautta. Jeesuksen kirkkaus on Jumalan luonteen kirkkautta. Armon ja totuuden vaikuttaessa elämässämme Jeesus tulee kirkastetuksi meissä ja meidän kauttamme. Valtakunta, jossa uskovat nyt elävät, on armon valtakunta. Maailmassa oleva pimeyden valtakunta piirittää armon valtakunnassa ja sen kirkkaudessa elävät ja pyrkii koko ajan irrottamaan heidät siitä pois ja siirtämään heidät takaisin pimeyden valtakuntaan, josta heidät kerran siirrettiin valon valtakuntaan. Kukaan ja mikään ei voi meitä kuitenkaan ryöstää pois hänen kädestään ja valon valtakunnasta, jos pysymme Kristuksessa uskon kautta. Jeesuksen saapuessa takaisin armon valtakunta vaihtuu kirkkauden valtakunnaksi. Silloin pääsemme täydelliseen yhteyteen ja kirkkauteen. "Esikuvia ja peilejä" ei enää tarvita, koska meillä on suora ja kokonaisvaltainen yhteys Jumalan kirkkauteen. Usko vaihtuu pian näkemiseen! Tämä ajatus innoittaa ja rohkaisee Jumalan lapsia pysymään Kristuksessa ja uskomaan Häneen! Jeesuksen näkeminen tässä ja tulevassa maailmassa on parasta mitä koskaan voimme toivoa kokevamme!

1 kommentti:

Paavo Hautala kirjoitti...

Perjantai-illan kokouksessa 10.5. Kemissä, Veera kertoi, että tänään hänen äitinsä täyttää 100-vuotta. Hän sanoi myös, että tänään on hänen kastepäivänsä ja liittyi silloin Kemin adventtiseurakuntaan. Uskoon tulemisen ja seurakuntaan liittymisen alkusysäyksen hän sai Eilalta, joka tuli hänen kotiinsa esittelemään hengellisiä kirjoja. Hän osti Eilalta silloin mm. Ikuiset Kertomukset -kirjasarjan. Tänään, kirjaevankelistana toiminut, Eila-sisar siunattiin haudan lepoon odottamaan ylösnousemuksen ihanaa aamua. Veera-sisarelle päivä oli tärkeä merkkipäivä monella eri tavalla.

Minulle päivä oli myös merkittävä. Kastepäivästäni tuli kuluneeksi 38-vuotta. Minut kastettiin Lohajan Adventtikirkossa 10.5.1975.