Jumala on halukas antamaan anteeksi! Miten on meidän laitamme?

Joonan kirja paljastaa meille Jumalan - ja ihmisen luonteen eron. Jumala on paljon halukkaampi antamaan katuvalle anteeksi kuin me ihmiset.

Joonalle tullut Herran sana koski Niiniveä. Niinive oli Assyrian yli 120 000 asukkaan pääkaupunki. "Niinive oli suuri kaupunki Jumalan edessä, laidasta laitaan kolme päivän matkaa." (Joona 3:3.) "Tuohon aikaan Ninive oli noin seitsemän neliökilometrin laajuinen, siellä oli 15 porttia ja 18 kanavaa toi vettä kaupunkiin." (Wikipedia). Kaupungissa oli myös paljon eläimiä. Kuningas Sanherib rakennutti yhden Mesopotamian vanhimmista kaupungeista loisteliaaksi valtakuntansa ylpeyden aiheeksi n. 700-luvulla eaa. Uudet argeologiset löydöt ovat paljastaneet, että maailman suuriin ihmeisiin kuuluvat riippuvat puutarhat eivät olleetkaan Babylonissa, vaan Niinivessä. Suuret kauniit palatsit kätkivät sisäänsä epäjumalanpalvelusta, väkivaltaa, raakuutta ja muita kauhistuksia. Profeetta Naahum kutsuu Niiniveä verivelkojen kaupungiksi. Jumalan arvion mukaan Niiniven asukkaat eivät tienneet, "kumpi käsi on oikea ja kumpi vasen". Tämä kuvasti sitä tietämättömyyttä, mikä ihmisillä oli oikeasta Luoja-Jumalasta ja hänen tahdostaan.

Joona tarkoittaa heprean kielellä kyyhkystä ja Amittain poika totuuden poikaa. Jumala valitsi "kyyhkysen" kaltaisen "totuuden pojan" viemään tuomion sanoman Niiniven asukkaille.

"Nouse ja mene Niiniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja saarnaa sitä vastaan, koska sen pahuus on noussut minun kasvojeni eteen." (Joona 1:2.)

Joona kyllä nousi, mutta lähti päinvastaiseen suuntaan. "Kyyhkysen" olisi pitänyt lentää itään, mutta lentosuunta oli länsi. Profeetta Joona pakeni Jumalaa ja saamaansa lähetystehtävää. Joona oli heprealainen ja lähetyskohde oli suuri pelottava Israelin vihollinen Assyrian Niinive. Myöhemmin Joona perustelee Jumalalle pakonsa syytä seuraavin sanoin:

"Voi, Herra! Enkö minä sitä jo sanonut, kun olin vielä omassa maassani? Siksihän minä kiirehdin pakenemaan Tarsiiseen. Minä näet tiesin, että sinä olet armahtavainen ja laupias Jumala, pitkämielinen ja hyvin armollinen, ja että sinä kadut suunnittelemaasi onnettomuutta." (Joona 4:2.)

Pakenevan Joonan tie lähti kulkemaan alaspäin. Alas Jaafoon, alas laivaan, alas laivan ruumaan, lopulta alas meren syvyyteen ja suuren kalan vatsaan. Nöyrtymisen jälkeen, rukousvastauksena, tie lähti kulkemaan jälleen oikeaan suuntaan, Jumalan tahdon tielle. "Kun sieluni nääntyi minussa, minä muistin Herraa. Rukoukseni tuli luoksesi sinun pyhään temppeliisi." (Joona 2:8.) Joonan kokemuksen kautta laivassa olleet merimiehet oppivat tuntemaan Herran, taivaan Jumalan, Luojan, joka on tehnyt meren ja kuivan maan. Heitettyään Joonan mereen "Miehet pelkäsivät suuresti Herraa, uhrasivat Herralle teurasuhrin ja tekivät lupauksia." Samaan aikaan, kun merimiehet uhrasivat ja tekivät lupauksia Herralle, Joonakin "uhrasi" ja teki lupauksen kalan vatsassa. "Mutta minä tahdon uhrata sinulle kiitoksen kaikuessa. Mitä olen luvannut, sen tahdon täyttää. Pelastus tulee Herralta." Joonalle tuli pelastus kolmen päivän päästä siitä, kun suuri kala nielaisi hänet. "Sitten Herra käski kalaa, ja se oksensi Joonan kuivalle maalle." Joonan kirja vakuuttaa meille myös sen tosiasian, että luonto on täysin Jumalan hallinnassa. Näemme, miten meri, tuuli, kala, mato ja kasvi tottelevat Jumalan käskyä. Ihmisen pitäisi totella samalla tavalla!

Tämä kertomus tuntuu uskomattomalta, mutta Jeesus tunnustaa sen tosikertomuksena. On ihmeellinen asia, että Joona on ainoa profeetta Raamatussa, jonka kokemukseen Jeesus vertaa omaa kokemustaan ja sanoo tämän olevan ainoa Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen liittyvä merkki. Katso Matt. 12:39-41.

Kun Joona saa uudestaan Herran sanan, niin hän nousee heti ja menee Jumalan osoittamaan lähetyskohteeseen ilmoittamaan Herran sanan.

"Joona alkoi kulkea kaupungissa ensimmäistä päivänmatkaa ja julisti kulkiessaan: "Vielä neljäkymmentä päivää, ja Niinive hävitetään." (Joona 3:4.)

"Niiniven miehet uskoivat Jumalaan, kuuluttivat paaston ja pukeutuivat säkkeihin, niin suuret kuin pienet, niin ylhäiset kuin alhaisetkin. Kun tieto tästä saavutti Niiniven kuninkaan, hän nousi valtaistuimeltaan, riisui yltään viittansa, verhoutui säkkiin ja istuutui tuhkaan." --- Sitten kuningas antoi käskyn: "Olkoot ihmiset ja eläimet säkkeihin puettuina ja huutakoot väkevästi Jumalan puoleen. Kääntykööt he itse kukin pois pahalta tieltään ja hylätköön väkivallan, joka tahraa heidän käsiään. Kenties Jumala vielä katuu päätöstään ja kääntyy vihansa hehkusta, niin ettemme tuhoudu."

"Kun Jumala näki heidän tekonsa, että he kääntyivät pois pahalta tieltään, Jumala katui sitä pahaa, minkä hän oli sanonut tekevänsä heille, eikä toteuttanut sitä." (Joona 3:10.)

"Mutta Joona pahastui tästä kovin ja suuttui." (Joona 4:1.)

Vaikka Joona tiesi Jumalasta viisi tärkeää asiaa, niin se ei auttanut häntä iloitsemaan näistä Jumalan ominaisuuksista. Mitkä olivat ne viisi asiaa, jotka Joona tiesi Jumalasta? (Joona 4:2).

Jumala on:
1. Armahtavainen
2. Laupias
3. Pitkämielinen
4. Hyvin armollinen
5. Katuu suunnittelemaansa onnettomuutta

Joona ei saarnannut Niiniveläisille turhaan. Saarna sai aikaan suuren herätyksen, katumuksen ja totisen parannuksen koko kansan keskuudessa. Jumalan suuri armo kirkastui pakanoille tämän kokemuksen kautta. Joona olisi voinut iloita Jumalan ja kansan kanssa työnsä tuloksista, suuresta sielusadosta, mutta Jumalan puhuttelun jälkeenkin Joona sanoi olevansa vihainen Jumalalle kuolemaansa asti ja vakuutti vihansa olevan oikeutettua.