Toivotko, että nimesi säilyisi ikuisesti?!

"Herra on sorrettujen turva, hän on suoja ahdingon aikana." (Ps. 9:10.)
Oikeamielinen ja armollinen Jumala panee merkille väärän kohtelumme lähimmäisiämme kohtaan ja koko luomakuntaa kohtaan. Kaikenlainen sortaminen ja myös vähättely saa Jumalan sydämen tuntemaan sääliä niitä kohtaan, jotka joutuvat syyttä kärsimään väärää kohtelua. Jumalan sääli ei ole passiivista vierestä katsomista. Hän nousee aktiiviseen toimintaan, kun aika on "kypsä". Herra on sorrettujen puolustaja. Oikeamielinen ja armollinen tuomari ei jätä heikkoja yksin.
"Jumala ei unohda köyhää ainiaaksi, sorrettujen toivo ei raukea tyhjiin. Astu esiin, Herra! Älä salli ihmisten ylvästellä! Vedä kansat tuomiolle! Herra, syökse ne pelon valtaan! Anna vihollisten tuntea, että he ovat vain ihmisiä!" (Ps. 9:19-21.)

Jokainen ihminen on Jumalan edessä samanarvoinen. Meidän pitäisi muistaa tämä, kun kohtaamme erilaisia ihmisiä. Tuomitseminen ja syyttäminen tuovat esiin luonnollisen ihmisen egon, jonka muuttuminen Jumalan mielen mukaiseksi ei ole mahdollista omassa voimassa.

"Sinä jyrisit kansoille, tuhosit jumalattomat, heidän nimensä sinä pyyhit pois ikiajoiksi" (Ps. 9:6.) Ihminen yrittää säilyttää nimensä jälkipolville tekemällä jotakin suurta ja merkittävää. Tärkeämpää Jumalan silmissä on sydämen suuruus kuin nimen suuruus. Monet suuret nimet katoavat kerran samalla tavalla kuin nimet, jotka piirretään meren rannan hiekkaan. Kun aalto pyyhkäisee nimen yli, sitä ei ole enää olemassakaan. Jumala tulee pyyhkimään jumalattomien nimen muistonkin. He ovat silloin niin kuin heitä ei olisi koskaan ollutkaan. Kristuksessa nimemme säilyy ikuisesti ja saamme lisäksi uuden nimen, jonka merkityksen tietää vain tuon nimen saaja. Toivotko, että nimesi säilyisi ikuisesti?!