lauantai 20. elokuuta 2011

Konsertti vei meidät sävelten ihmeelliseen maailmaan

Tänä iltana saimme kuulla kaunista musiikkia. Anne pyysi minua, naapurin Eevaa, Senoraa ja Tonia lähtemään konserttiin. Pian istuimmekin samassa penkkirivissä ja kädessäni oli konsertin käsiohjelma, jossa luki:

Kuusamon Pyhän Ristin kirkon 60-vuotisjuhlakonsertti 20.8.2011 klo 18.00

Johan Sebastian Bach (1685-1750) sov. Alexandre Guilmant (1837-1911)
Sinfonia kantaatista BWV 29 Wir Danken Dir Gott (Me kiitämme Sinua, Jumala)

J.S. Bach
Partita E-duuri BWV 1006: osat Loure ja Gavotte en Rondeau
Magnificant (Marian ylistys) BWV: osat Et exultavit ja Quia respexit

Fritz Kreisler (1875-1962)
Preludi ja Allegro Gaetano Pugnanin tyyliin

J.S. Bach
Meine Seele erhebt den Herren BWV 648

Jeremiah Dencke (1725-1795)
Meine Seele erhebet den Herrn ja Ich will singen von einem Könige

Armas Järnefelt (1869-1958)
Kehtolaulu

Ilmari Hannikainen (1892-1955)
Rauha (sanat Eino Leino) ja Kotomaamme (san. Juhana Freedrikki Granlund)

Jean Sibelius (1865-1957)
Romanssi Op. 78/2

Ilkka Kuusisto (1933-)
Tuhat vuotta Juhlakantaatista Alla Jumalan auringon (san. Niilo Rauhala)

Oskar Merikanto (1868-1924)
Passacaglia fis-molli, Op. 80

Yhteislaulu: Armas Maasalo (1885-1960)
Tule kanssani, Herra Jeesus (san. Hilja Haahti)

Esiintyjinä olivat kolme Mariaa: Inka Maria Kinnunen (laulu), Lotta Maria Koponen (viulu), Anna-Maria Lehtoaho (urut)

Tilaisuus oli harmoninen, kuin musiikkiterapiahetki. Musiikin vaikutus oli samalla kertaa piristävä ja rentouttava. Oli mukava sulkea silmät ja antaa sävelten hoitaa sielua ja mielen liikkua musiikin ihmeellisessä maailmassa. Musiikki toi mieleeni Porin kirkon, jossa nuorena miehenä kuuntelin Bachin urkukonserttia noin 40 vuotta sitten.
Musiikkia kuunnellessani ajattelin säveltäjien elämän ajankohtaa historiassa. Totesin, että kaikki muut säveltäjät, joiden musiikkia kuulimme, ovat edesmenneitä, paitsi Ilkka Kuusisto, joka elää ja on nyt 78 vuotias.
Huomasin ohjelmasta, että isäni oli yksivuotias, kun Oskar Merikanto nukkui pois ja minä olin yksivuotias, kun Ilmari Hannikainen nukkui pois.

2 kommenttia:

Aila kirjoitti...

Minulle ei ollut kertomassasi ohjelmassa juuri muita tuttuja kuin Järnefeltin kehtolaulu, joka on aivan hurmaava sävellys. Eilen kylläkin kuulin ensimmäisen kerran tuon Sibeliuksen Romanssin, mutta kertakuulemalta en vielä pystynyt muodostamaan käsitystä siitä.

Paavo Hautala kirjoitti...

Bachin Sinfonia, Järnefeltin Kehtolaulu ja Merikannon Passacaglia tekivät tällä kerralla minuun suurimman vaikutuksen.
Kehtolaulu näyttää olevan Ailankin mieleen.