Viihdettä vai ristin sanomaa?

"Israel, tämä on sinun jumalasi, joka toi sinut pois Egyptistä!" (2. Moos. 32:4.)

Nämä sanat osoitettiin Aaronin tekemälle kultaiselle sonnipatsaalle. Sanat tulivat kansan suusta, joka vietti hillitöntä juhlaa patsaan ympärillä. Patsaan tekijä oli Mooseksen veli, Aaron. Hän valmisti kultaisen sonnipatsaan Egyptissä harjoitetun epäjumalanpalveluksen mallin mukaan. Jumalan kansan painostus Aaronia kohtaan oli niin suuri, ettei Aaronilla ollut voimaa eikä rohkeutta vastustaa oikeasta Jumalasta luopuneen Jumalan kansan vaatimusta. Tämä teko oli kauhistus Jumalan ja myös hänen uskollisen palvelijansa Mooseksen silmissä.

Vastaavanlainen kokemus toistui myöhemmin kuningas Salomon valtakauden jälkeen.

"Tässä, Israel, on Jumalasi, joka toi sinut Egyptin maasta!" (1. Kun. 12:28.)

Nämä sanat sanoi Israelin kuninkaaksi tullut Salomon palvelija Jerobeam, joka teetti kaksi kultaista sonnipatsasta ja asetti ne Beteliin ja Daniin. Jerobeam halusi jakautuneen Israelin kymmenen heimon alkavan käydä harjoittamassa jumalanpalvelusmenojaan Betelissä ja Danissa eikä Jerusalemissa, niin kuin ennen. Tällä tavalla Jerobeam järjesti kilpailevan jumalanpalveluksen, juhlineen, oikean jumalanpalveluksen rinnalle. Ihmiset etsivät mielellään helpompia ja kiinnostavampia vaihtoehtoja jumalanpalvelukselleen. Sana: "korvasyyhyynsä", sopisi varmaan tähänkin yhteyteen. Jerobeam halusi tehdä jumalanpalvelukseen osallistumisen helpommaksi, vapaammaksi ja ehkä kiehtovammaksi kuin oli Jerusalemin jumalanpalvelus. Tällä teollaan Jerobeam halusi varmistaa oman valta-asemansa pohjoisen valtakunnan kuninkaana. Jerobeam pelkäsi, että hänen alamaisensa Jerusalemin jumalanpalveluksiin osallistuessaan kiintyisivät Rehabeamiin, joka oli Juudan kuninkaana ja näin Daavidin suku voisi vielä saada vallan myös pohjoisista heimoista. Tämän johdosta hän itse saattaisi menettää valtansa.

Molempiin kultaisten sonnipatsaiden pystyttämistapauksiin liittyivät uhraaminen, palvonta ja juhlinta.

Meistä tuntuu varmaan ihmeelliseltä se, että kansa, joka oli saanut niin paljon valoa oikeasta Jumalasta, luopui hänestä. Tiedämme, että luopumus ei tapahdu hetkessä. Paholainen osaa taitavasti sekoittaa keskenään oikean ja väärän, valheen ja totuuden, niin ettei ihminen edes huomaa mitään väärää tapahtuneen. Tänään puhutaan maallistumisesta. Maallistuminen, tyytymättömyys, raha, aistillisuus ja valtapolitiikka johtavat ihmiset holtittomaan elämäntyyliin, jossa Jumala ja hänen käskynsä unohtuvat. Vaihtelua ja uudistuksia kaipaavat ihmiset haluavat tuoda maailman tavat myös seurakuntiin ja kirkkoihin, että erityisesti nuoret viihtyisivät siellä.

"A. W. Tozer, 1900-luvulla elänyt sananjulistaja, saarnasi usein "viihdejumalan" palvontaa vastaan sanoen, että vaikka kirkot miten yrittäisivät, ne eivät kykene kilpailemaan viihteessä maailman kanssa. Jeesuksen Kristuksen risti, ei viihde, on se, joka voittaa ihmisiä Kristukselle, Tozer sanoo." (RS 3/11 s. 61.)
Kaipaatko sinä viihdettä vai ristin sanomaa?