Tänään klo 21.40 tuli TV 1:stä Ulkolinja: Norja, heinäkuussa 2011. Tavallinen kesäpäivä 22.7.2011 Norjassa muuttui tragediaksi: ensin räjähti Oslossa, sitten asemies riehui Utöyassa, nuorten leirisaarella. Miten kaikki tapahtui ja miten Norja on selvinnyt murhenäytelmästä?
Katsoimme Annen kanssa tämän ohjelman. Oli koskettavaa nähdä tapahtumat lähikuvassa ja tehdä samalla yhteenvetoa kaikista niistä uutisista mitä tämän asian johdosta olemme kuulleet ja nähneet. Ohjelma vei meidät lähelle tragediaa. Haastateltavat nuoret olivat tulleet tutuiksi uutiskuvien kautta. Aivan kuin olisimme olleet itse paikalla ja kulkeneet ihmisten matkassa surren ja ihmetellen. Ei tätä ohjelmaa voinut kuivin silmin katsoa.
Jäin miettimään ajatusta, jonka kuulin.
"Jos yksi ihminen voi saada aikaan noin paljon vihaa (pahaa), niin kuinka paljon me voimmekaan yhdessä saada aikaan rakkautta (hyvää)"!
Utöyan saari näyttää ilmasta käsin hämmästyttävällä tavalla sydämen muotoiselta. Monille se on nyt särkyneiden sydänten saari. Saaren ulkoinen olemus jättää kuitenkin viestin rakkaudesta, joka voittaa vihan.
Nyt on aika liittyä yhteen totuudessa ja rakkaudessa!
Lämpimät terveiset, norjalaisille! Olette antaneet meille hyvän esimerkin siitä, miten meidän tulisi kantaa toistemme kuormia. Jumala teitä siunatkoon ja varjelkoon joka päivä kauniissa maassanne! Olen kerran elämässäni vieraillut Norjassa, Tromssassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti