Luin uudelleen eilen tulleen ajatuksen ja mietin evankeliumin uudistavaa ja parantavaa voimaa. Evankeliumi on iankaikkinen, joten sillä on parantava voima tänäänkin. Vaikka kaupungin asukkaat olisivat terroristeja, saastaisten henkien vallassa olevia "mielipuolia", fyysisesti tai hengellisesti rampoja, halvaantuneita ja sokeita, niin evankeliumin sanan kuultuaan ja vastaanotettuaan he voivat parantua. Jumala voi, yhden hänelle antautuneen ihmisen välityksellä, toimia ihmeellisellä tavalla. Jumalan armon avulla sinäkin voit olla Jumalan siunauksen kanavana omalla paikkakunnallasi.
"Filippos tuli Samarian pääkaupunkiin ja julisti sen väelle sanomaa Kristuksesta" (Ap.t. 8:5.)
Kun, luen eo. sanan, niin panen merkille, että sana kulkee edellä ja tunnusteot seuraavat perässä. Jos tilanne olisi toisinpäin eli, jos tunnusteot kulkisivat edellä ja sana tulisi perässä, niin olisiko lopputulos sama?
Emmauksen tien kokemus opettaa meille sen, että Jeesus haluaa uskomme Häneen lepäävän sanan pohjalla, ei tunteiden eikä ihmeiden (Luuk. 24).
Ennen Filipposta kaupungissa oli liikkunut toinenkin ihmeidentekijä - Simon. Ei Simon Pietari, vaan noitavoimia käyttävä Simon.
"Jo pitkään oli kaupungissa harjoittanut noituutta muuan Simon, joka väitti olevansa jotakin suurta ja piti Samarian kansaa ihmetyksen vallassa. Kaikki, pienimmästä suurimpaan, juoksivat hänen perässään ja sanoivat: "Hän on Suuri Voima, Jumalan voima." Häntä kuunneltiin, koska hän jo pitkän aikaa oli noitatempuillaan hämmästyttänyt ihmisiä" (Ap.t. 8:9-11.)
Järjestiköhän Simon myös lapsille oman taikatemppuesityksensä, koska hekin juoksivat hänen perässään? Simonin työn hedelmänä oli "yliluonnollisen ihmetys", Simonin perässä juokseminen ja Simonin korottaminen suureksi. Taka-ajatuksena oli hyvin todennäköisesti taloudellinen hyöty (bisness). Jeesuksen nimeä, Pyhää Henkeä, Raamatun sanaa tai muuta hengelliseen elämään ja toimintaan viittavaa voidaan käyttää väärin, taloudellisen edun tavoitteluun, omaksi tai jonkun "porukan", hyväksi. Simon yritti vaihtaa noitavoimat Pyhän Hengen voimaan päästäkseen nauttimaan "rahoista". Vääryys piti Simonia kahleissaan (jakeet 17-24) ja näihin kahleisiin olisivat jääneet myös hänen kuulijansa, ellei Herra olisi puuttunut asioihin ja vapauttanut heidät sielunvihollisen aikaansaamasta lumouksesta Filippoksen työn kautta.
"Mutta kun ihmiset kääntyivät uskomaan Filipposta, joka julisti hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksesta Kristuksesta, he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset" (Ap.t. 8:12.)
"Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat" (Room. 1:16.)
On tärkeä huomata, että kukaan ihminen ei ole Jumalan voima, vaan evankeliumi on Jumalan voima. Evankeliumi on Jumalan lahja, jota ihminen ei saa käyttää "kauppatavarana". Pimeänä keskiaikana myytiin syntejä anteeksi aneiden avulla. Tämä näytti olevan menestyvää liiketoimintaa omana aikanaan. Jokaisella sukupolvella on omat "menestyvät" menetelmänsä käyttää uskontoa tulolähteenä hämäräperäisiin tarkoituksiin. Kannattaa olla tarkkana, ketä "gurua" seuraa ja mihin rahansa pistää. Kehotus henkien tutkimiseen ja koettelemiseen on hyvin ajankohtainen asia, joka kannattaa ottaa vakavasti. Epätoivoista ja apua tarvitsevaa ihmistä on helppo "höynäyttää". Ihmisen hädänalaista tilaa (asemaa) ei saa käyttää väärin.
Jos ihminen ottaa kunnian ja huomion itselleen Jumalan voiman vaikuttaessa hänen kauttaan, niin hän menettää tuon voiman. Jumala ei anna kunniaansa ihmisille. Jumalan voimana esiintyvä ihminen on "väärä profeetta". Hän kulkee väärällä tiellä, eikä hän aja Herran asiaa, vaikka hän näyttäisi enkeliltä ja hän puhuisi kuin Jeesus.
Näyt, ilmestykset, yliluonnolliset kokemukset, hengelliset hurmiot jne. eivät ole luotettavia lähteitä oikean tai väärän tien selvittämiseksi. Ainoa totuuden lähde on Jumalan sana, Raamattu.
Kiinnostaako sinua lumous vai vapaus, mystiikka vai evankeliumi?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti