"Jonatan, suuruuteen syntynyt"

Meillä oli tänään mielenkiintoinen raamatuntutkistelu Jonatanista, joka oli syntynyt "suuruuteen".
Kuningas Saulin vanhimmasta pojasta, Jonatanista, olisi tullut varmaan hyvä kuningas. Hän oli suosittu ja kansan rakastama. Kansa olisi antanut hänelle kaiken tukensa hyvin mielellään. Hänellä oli rikkautta, rohkeutta, älyä, puhetaitoa, ulkoista - ja ennen kaikkea sisäistä kauneutta ja jaloutta. Jonatan oli erinomainen sotilas. Kaikista näistä avuistaan huolimatta hänestä ei tullut kuningasta, koska Jumala oli valinnut kuninkaaksi Daavidin, kuningas Saulin sijaan. Jos Saul olisi ollut Jumalalle uskollinen ja palvellut Jumalaa ehyellä sydämellä, Jonatanista olisi tullut kuningas. Jonatanin luonteen jalous tuli esille monissa hänen elämänsä vaiheissa. Ensimmäisessä Samuelin kirjassa kerrotaan näistä vaiheista hyvin seikkaperäisesti. Jonatanin elämä auttaa meitä ymmärtämään sitä suuruutta, mikä on todellista, ja jota taivas arvostaa. Jonatan tuki ja auttoi isäänsä elämänsä loppuun asti, vaikka isä yritti tappaa hänet, koska Jonatan antoi kaiken tukensa myös Daavidille, jota Saul vihasi ja vainosi. Jonatan oli sisäisesti täysin vakuuttunut siitä, että Jumala oli valinnut Daavidin Israelin kuninkaaksi. Tämä tietoisuus ja vakaumus auttoivat häntä valitsemaan Jumalan tahdon ja tyytymään siihen nöyrin mielin. Daavidin ja Jonatanin ystävyysliitto oli erikoisen vahva. Löytyyköhän tällaista ystävyyttä meidän maailmastamme tänä päivänä enää ollenkaan? Ilman tätä ystävyyttä Daavid olisi varmaan kuollut ennen aikojaan.

Pohdintatehtävä blogin lukijoille.
Löydätkö yhtäläisyyksiä, kun vertaat Jonatanin ja Johannes Kastajan elämänkaaria toisiinsa?