Ruususuola on hyvää ja terveellistä!

Oletko koskaan miettinyt, miksi VT:n jumalanpalvelusmenoissa käytettyihin uhreihin pantiin suolaa? Miksi kaikki uhrit oli suolattava ennen uhraamista?

"Mausta suolalla jokainen ruokauhrilahjasi. Älä jätä suolaa pois, sillä suola on Jumalan liiton merkki. Uhraa siis suolaa kaikkien uhrilahjojesi mukana." (3 Moos. 2:13.) Tämä oli Jumalan antama käsky. Jumala antoi käskyn myös uhraamisen yhteydessä suoritettavasta suitsuttamisesta. Suitsutusseoksen koostumus määrättiin tarkasti ja sen käyttö muuhun kuin jumalanpalveluskäyttöön kiellettiin ankarasti.

"Herra sanoi Moosekselle: "Kokoa hyväntuoksuisia aineita, mastiksipihkaa, kotilonkuorta ja galbaanihartsia, ota näitä tuoksuaineita sekä puhdasta suitsuketta samansuuruiset määrät. Tee niistä hyväntuoksuinen suitsukeseos, niin kuin ammattinsa taitaja sen tekee, suolalla jalostettu, puhdas, pyhä. Jauha osa siitä hienoksi ja pane sitä arkun eteen pyhäkkötelttaan, jossa saat kohdata minut. Pitäkää tätä suitsuketta erityisen pyhänä. Älkää koskaan valmistako muuhun käyttöön suitsuketta, jolla on sama koostumus. Pidä se yksin Herralle pyhitettynä. Jos joku tekee sellaista saadakseen itse nauttia sen tuoksusta, hänet hävitettäköön kansansa parista." (2 Moos. 30:34-38.)

Suitsukeseos jalostettiin suolalla. Suolan käytöllä ja suitsuttamisella on vertauskuvallinen merkitys. Oletko ajatellut tätä asiaa? Mikä tuo merkitys voisi olla?
Tekstissä mainittiin, että suola on Jumalan liiton merkki. Suola liittyy siis jollain lailla liittoon.

Vedenpaisumuksen jälkeen Jumala teki liiton kaikkien elävien olentojen, kaikkien maan päällä elävien kanssa. Jumala antoi tästä maan välisestä liitosta merkiksi sateenkaaren. Jumalan antamat merkit ovat tärkeitä. Ne muistuttavat meitä Jumalasta, hänen luonteestaan, tahdostaan ja lunastussuunnitelmastaan. Meille on annettu monenlaisia merkkejä, jotka liittyvät jumalanpalvelukseemme tänäkin päivänä. Keskityn nyt kuitenkin vain tähän suola-kysymykseen.

Suolan käyttö ja suitsutuksen uhraaminen esikuvasivat Kristusta, Hänen vanhurskauttaan. Vain Kristuksen vanhurskaus tekee palveluksen Jumalalle otolliseksi.

Jeesus sanoi, että "jokainen uhri on suolalla suolattava." "Olkoon teillä suola itsessänne, ja pitäkää keskenänne rauha." (Mark. 9:49,50.) Meitä kehotetaan antamaan itsemme "eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi." (Room. 12:1.) Näihin sanoihin liittyy pelastava suola. Pelastava suola on Kristuksen vanhurskaus. Tarvitsemme Kristuksen vanhurskauden kelvataksemme Jumalan edessä. Kukaan ei voi pelastua ilman Kristuksen vanhurskautta. Jos meiltä puuttuu Kristuksen vanhurskaus, olemme kuin makunsa menettänyt suola, jolla ei ole mitään käyttöä.

Suolalla on kaksi tärkeää tehtävää, antaa makua ja säilyttää. Kun vastaanotamme Kristuksen vanhurskauden uskon kautta, meistä tulee "maan suola". Suola, joka säilyttää Jumalan totuuden "puhtaassa ja vilpittömässä sydämessä", levittäen vaikutuspiiriimme pahaa ja kaikenlaista vääryyttä vastustavan ilmapiirin. Kristittyjen puheetkin pitäisi olla suolalla höystettyjä, ettei nykyajan turmelus ja mädännäisyys leviäisi leviämistään ja pilaisi lopulta koko maanpiirin ja sen asukkaat. Suola on menettänyt makunsa, jos jumalanpalveluksemme on ulkonaista. Jumalisuuden ulkokuori hävittää sydämestä Kristuksen rakkauden ja hänen vanhurskautensa. Jos tämä on hengellinen kokemuksemme, niin silloin emme vaikuta ympäristöömme suolan tavoin, vaan meistä voi tulla jopa pahan kanavia. Tämä ajatus johtaa minut vakavaan itsetutkisteluun, joka herättää kysymyksen: Onko elämälläni pelastava vaikutus maailmaan? Jumalan valtakunnan rakentajat tarvitsevat joka hetki Kristuksen Hengen, Kristuksen vanhurskauden, Hänen armonsa ja rakkautensa. Kun saamme nämä taivaan lahjat sydämeemme, niin me voimme olla elämän tuoksu elämäksi.

Maailmassa, jossa elämme, on voimakas kilpailuhenki. Tämä kilpailuhenki alkaa vaikuttaa heti syntymän hetkellä. Syntyneelle lapselle annetaan heti syntymäpisteet. Näitä pisteitä kerätäänkin sitten läpi elämän. Ne, jotka saavat eniten pisteitä pääsevät tavoitteisiinsa paremmin kuin ne, joilla on pienemmät pistemäärät. Maailmassa vaikuttava korkeimpien paikkojen tavoittelu ja itsekkyys eivät ole sitä suolaa, jota Herramme haluaa meille antaa. Kristuksen rakkaus ei etsi omaansa vaan toisen parasta. Palveleva ja itsensä uhraava rakkaus on peräisin taivaasta. Taivas on täynnä tätä rakkautta. Jumala haluaisi täyttää tällä rakkaudella myös tämän maailman. Saakoon Hän täyttää rakkaudellaan sinun ja minun maailmani? Kun vastauksemme Jeesukselle on kyllä, niin meistä tulee kuin "ruususuolaa", joka on hyvää ja terveellistä kaikin puolin!