maanantai 2. toukokuuta 2011

Risuja ja ruusuja!

Olemme anoneet vuosittain Kuusamon kaupungin nuorisotoimelta varoja lapsi- ja nuorisotyöhön. Olemme kiitollisia, kun olemme saaneet joka kerran pienen summan. Viime vuonna (2010) saimme 300,- euroa, kun anoimme 500,- euroa. Tänä vuonna kävi kuitenkin niin, ettemme saaneet avustusta ollenkaan. Tuntui kuin olisimme saaneet kimpun "risuja"! Anoimme 500,- euroa, kuten viime vuonnakin, Eräriparia/Nuorten Seikkailuleiriä varten, jonka kokonaisbudjetti on 15.000,- euroa. Kuntien ja kaupunkien taloudellinen tilanne on ilmeisesti niin huono, ettei lapsi- ja nuorisotyöhön liikene varoja, ainakaan kaikille järjestöille. Onkohan tilanne samanlainen muissakin kunnissa?

Emme kuitenkaan jää hakemuksemme "pumerangia" suremaan, vaan menemme rohkeasti uskossa eteenpäin, uskoen, että Herra hoitaa kaikki asiat parhain päin. Olen todennut elämässäni sen, että jos yksi ovi sulkeutuu, niin kymmenen avautuu jostakin muualta aivan ihmeellisellä tavalla. Uskon, että kaikki sellaiset suunnitelmat, jotka ovat Jumalan tahdon mukaisia, menestyvät lopulta hyvin.

Tänään sain rohkaisua hyvin konkreettisella tavalla. Sain puhelun Etelä-Suomesta. Eero soitti ja sanoi, että hän haluaisi tukea leiriämme pienellä summalla. Hän kertoi seuranneensa toimintaamme nuorten hyväksi jo pidemmän ajan seurakuntalehtemme, Nykyajan, ja blogini kautta. Eräänä päivänä tämä ystävä joutui peltipoliisin tutkivan silmän alle. Valot räpsyivät ja Eero jäi odottelemaan sakkolappua ja ajatteli, että siihen ne Kuusamoon tarkoitetut rahat nyt sitten menivät, sakkoihin. Eero rukoili, että Herra olisi hänelle armollinen, hänen huolimattomuutensa tähden, ja antaisi armon käydä oikeudessa, niin ettei hän saisikaan sakkoa. Aikaa kului ja postipoika toi kirjeen, jossa tuo pelätty sakkolappu olisi. Avattuaan kuoren, Eero totesi ilokseen, että hän pääsikin tällä kerralla vain huomautuksella. Nyt hän lupasi lähettää säästyneet sakkorahat ensi kesän leirimme hyväksi. Kiitos Herralle ja Eerolle tästä hienosta kokemuksesta, joka rohkaisee meitä kaikkia, hyvin paljon.

Eero on säännöllinen blogini - ja seurakuntamme kotisivujen lukija. Hän sanoi kotisivujemme olevan hyvin tehdyt ja mielenkiintoiset. Aivan esimerkilliset, oli hänen arvosanansa. Hän lähetti sivujen tekijöille ja ylläpitäjille lämpimät ja rohkaisevat terveiset! Janne ja Terho ottakaa "ruusut" vastaan ja laittakaa ne maljakkoon. Siinä ne tuoksuvat meidän kaikkien iloksemme! Ne ovat kuin etukäteen annetut "äitienpäiväruusut"!

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minä olen myös vieraillut tällä blogilla usein lukemassa Paavo, sinun kirjoituksiasi ja toisten lukijoiden vastauksia. On todellakin ollut mielenkiintoisia aiheita ja tämä blogi on minunkin mielestäni erittäin hyvin tehty, selkeä ja oikein silmä lepää kuvia katsellessa :-)
tälle blogille on mieluista aina palata yhä uudelleen.
Kiitos vain osaaville tekijöille!
T. koillismaan polkuja taivaltava kuljeksija

Paavo Hautala kirjoitti...

Kiitos rohkaisevasta palautteesta! Toivottavasti saat jatkossakin hyviä rakennusaineita omaan elämääsi, blogini kautta. Mukava, että olet perehtynyt myös kuviin. Toivottavasti saan laitettua niitä lisää. Odottelen Jannea Kuusamoon, avustamaan kuvien laitossa.
Oletko luonteeltasi kulkuri? Päättelen näin nimimerkkisi perusteella.

Anonyymi kirjoitti...

Jep :-) Olenhan minä luonteeltani ja kait käytännössäkin kulkuri. Elämäni aikana olen muuttanut melkein 30 kertaa. Muutaman kerran lapsuudessani, vanhempien mukana ja loput aikuisena. Olen kuljeksinut Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Porin seudulla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Koillismaalla. Nyt mieleni tekevi Torniolaaksoon. Olen kai saanut kulkuri-vietin perinnöksi omalta ukiltani samoin kuin musikaaliset taipumukseni, hän kun oli haitaria soittava kyläpelimanni. Hän kuljeskeli Etelä-Suomessa soittelemassa, ei viihtynyt paikallaan kovinkaan kauan kerrallaan. T. edellinen kuljeksija.

Paavo Hautala kirjoitti...

Kulkurille!
Sanotaan, että reissusssa rähjääntyy.Tämä ei kuitenkaan pidä varmaankaan paikkansa sinun kohdallasi, vaan on tehnyt elämästäsi vaihetelevan ja mielenkiintoisen. Olet oppinut tuntemaan Suomea paremmin ja nähnyt elämää monesta eri näkökulmasta. Minäkin olen asunut Torniossa, Porissa, Pohjanmaalla ja Koillismaalla, mutta en Karjalassa. Heinolassa kuitenkin, joka lasketaan kuuluvaksi Itä-Hämeeseen Aivan pohjoinen Lappi on sinulta vielä kokematta, vai kuinka? Noita musikaalisia lahjoja sinun kannattaa kehittää ja käyttää omaksi ja toistenkin iloksi. Onnea ja siunausta elämääsi! Muista olla varovainen matkoillasi!