Jumalan kirkkaus siirtää huomion pois meistä itsestämme, Herraan!

"Kun pasuunat, symbaalit ja muut soittimet soivat ja laulajat ylistivät Herraa sanoin: "Herra on hyvä, hänen armonsa pysyy ikuisesti", täytti pilvi huoneen, Herran temppelin, niin etteivät papit voineet pilven vuoksi toimittaa palvelusta, sillä Herran kirkkaus täytti Jumalan temppelin." (2. Aik. 5:13,14.)

"Kun Salomo oli lakannut rukoilemasta, taivaasta lankesi tuli, joka kulutti polttouhrin ja teurasuhrit, ja Herran kirkkaus täytti temppelin, niin etteivät papit voineet mennä Herran temppeliin, sillä Herran kirkkaus täytti sen. Kun kaikki israelilaiset näkivät tulen lankeavan alas ja Herran kirkkauden olevan temppelin yllä, he polvistuivat kivetyllä pihalla maahan kasvoilleen, kumarsivat ja ylistivät Herraa sanoen: "Hän on hyvä, hänen armonsa pysyy ikuisesti." (2. Aik. 7:1-3.)

Kun Jumalan hyvyys ja armo täyttävät temppelin, niin Jumalan läsnäolon kirkkaus siirtää huomion pois ihmisen palveluksesta Herraan, joka yksin on suuri ja ylhäinen.

"Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me katselimme hänen kirkkauttaan, sellaista kirkkautta kuin ainutsyntyisellä Pojalla on Isältä, ja hän oli täynnä armoa ja totuutta." (Joh. 1:14.)

Jeesuksen tuleminen sydämeemme ja hänen asumisensa meissä siirtävät huomion pois meistä itsestämme Herraan, joka yksin on suuri ja ylhäinen.

Jeesuksen kautta Jumalan hyvyys ja armo voidaan nähdä kaikkein kirkkaimmin.

Jeesus puhdisti Herralle pyhitetyn temppelin työnsä alussa ja lopussa. Kun hän saa puhdistaa meidän sydämemme, joka on Pyhän Hengen temppelin kaikkein pyhin, niin Herran kirkkaus täyttää sen ja siirtää huomion pois meistä itsestämme Herraan, joka yksin on suuri ja ylhäinen.

Ihmiset suojelevat ja varjelevat olympiatulta hyvin huolellisesti. Se sytytetään auringon avulla Olympian lehdossa ja kuljetetaan sieltä kisojen isäntäkaupunkiin. Matka voi olla hyvin pitkä ja sen kuljettamiseen tarvitaan paljon ihmisiä. Tärkeimmässä osassa on viimeinen tulenkantaja, joka saa etuoikeuden sytyttää olympialaisten avajaisissa stadionin olympiatulen, joka on kisojen tunnus. Sytyttäjän nimi pidetään salassa viimeiseen asti. Nimi jää urheilun historiaan.

Jumalan sytyttämää tulta ei saa mikään sammuttaa. Jumala sytytti elävät uhrit helluntaina ja tätä tulta seurakunnan on vaalittava ajan loppuun saakka. Tämän tulen kantajat pääsevät porteista sisälle kaupunkiin, jossa juhlitaan todellista voittajaa, Jeesusta Kristusta.

Mikä on tämä tuli, jota meidän ei saa sammuttaa?

Se on Pyhän Hengen tuli, jonka sytyttämä sydän on täynnä Jumalan rakkautta, armoa ja totuutta.

"Henkeä älkää sammuttako". (1. Tess. 5:19.)

"Älkää tehkö murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on annettu teille sinetiksi lunastuksen päivää varten". (Ef. 4:30.)

"Siksi muistutan sinua virittämään palavaksi Jumalan armolahjan, jonka sait, kun panin käteni sinun päällesi." (2. Tim. 1:6.)