Ruutin kirjan ydinsanoma on sukulunastajassa!

"Booas otti Ruutin vaimokseen ja yhtyi häneen. Herra antoi Ruutin tulla raskaaksi, ja hän synnytti pojan. Naiset sanoivat Noomille: "Siunattu olkoon Herra, joka tänä päivänä ei jättänyt sinua ilman sukulunastajaa. Hänen nimensä tulee kuuluisaksi Israelissa. Hän virvoittaa sinua ja huolehtii sinusta vanhuudessasi. Onhan hänet synnyttänyt miniäsi, joka rakastaa sinua ja joka on sinulle parempi kuin seitsemän poikaa." Niin Noomi otti lapsen syliinsä, ja hänestä tuli sen hoitaja. Naapurien naiset antoivat lapselle nimen ja sanoivat: "Noomille on syntynyt poika." He kutsuivat poikaa nimellä Oobed. Hänestä tuli Daavidin isän Iisain isä." (Ruut. 4:13-17.)

Ruutin kirjan tapahtumat ja henkilöt valaisevat lunastussuunnitelmaa monesta eri näkökulmasta. Kirja paljastaa meille sen, kuinka Jumalan käsi johdattaa lunastushistorian tapahtumia yksityiskohtaisesti tarkan aikataulun mukaan ihmeellisellä tavalla. Jumalalla on suunnitelma jokaista ihmistä varten jo ennen kuin ihminen on syntynyt maailmaan. Tämä ajatus rohkaisee meitä tälläkin hetkellä, kun odotamme Suville ja Tonille syntyvää lasta. Sanat: "Hän virvoittaa sinua ja huolehtii sinusta vanhuudessasi", herättää lämpimiä ajatuksia. Pian syntyvä poika on kaksikymppinen, kun me olemme Annen kanssa kahdeksankymppisiä. Nämä ajat tuntuvat kuitenkin hyvin kaukaisilta ja elämästämme emme tiedä, miten kaikki menevät.

Ruut ja Noomi eivät osanneet ajatella etukäteen, että heille kävisi niin onnellisesti, kuin heille lopulta kävi. Katkerat kokemukset päättyivät lopulta virvoitukseen ja siunaukseen. He saivat Jumalan armosta etuoikeuden olla tärkeänä lenkkinä koko ihmiskunnan sukulunastajan ketjussa.

Tavallisesti isä ja äiti valitsevat lapselleen nimen, mutta Ruutin synnyttämän pojan nimen valitsivat naapurin naiset. Oobed-nimi tarkoittaa palvelijaa. Tämä nimi esikuvasi tulevaa palvelijaa, Jeesusta, joka syntyi myöhemmin samaan sukuun ja joka on todellinen Jumalan palvelija ja meidän kaikkien yhteinen sukulunastajamme. Ruutin kirjan ydinsanoma on sukulunastajassa!

Kirjoitan tämän kirjoituksen varhain torstaiaamuna 18.7. Hukkasenkujalla, Oulussa. Muu väki nukkuu vielä kaikessa rauhassa. Koko kerrostalo on aivan hiljainen. Aamuaurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja auringon säteet saavat männyn suorat rungot valoisiksi. Valo ja varjot tekevät maiseman eläväksi. Vihreään aluskasvillisuuteen piirtyvät puiden runkojen varjot raidoittavat maaston mielenkiintoisen näköiseksi. Ikkunasta avautuva maisema muistuttaa hyvin paljon Mustikkahaan maisemia, Heinolassa, jossa asuimme Terhon lapsuuden aikoihin.