Sunnuntaiaamuna emme nostaneet lippua salkoon. Pidin päivänavauksen ruokasalissa aamiaisen yhteydessä. Lähtöpäivän teema: "Mutta suurin niistä on rakkaus!", muistutti meitä kaikkein tärkeimmästä asiasta, rakkaudesta. Jos meiltä puuttuu rakkaus, emme olisi mitään ja elämästä ei tulisi mitään. Puhuin myös Jumalan taisteluvarustuksesta, johon saamme etuoikeuden pukeutua joka päivä. Varustus on valmiina jokaiselle. Se on uskonkäden ojennuksen päässä. Se on paljon parempi varustus mihin Daavid yritti pukeutua kohdatessaan Goljatin. Kuningas Saulin sotavarustus edusti ihmisvoimaa, jossa Daavid ei voinut käydä taisteluun pahan voimia vastaan. Herran sotajoukon päämies on Jeesus Kristus. Hänessä ja hänen varustuksessaan me voitamme pahan palavat nuolet ja pysymme pystyssä.
Pidin kiitospuheen myös talon emännille ja annoin heille muistojakeeksi Ps. 27:14 ja kimpun punaisia ruusuja.
Loppujärjestelyt oli saatu tehtyä hyvissä ajoin ennen leirin loppumista. Linja-auto tuli leirikeskukseen tuntia ennen määräaikaa, joten pääsimme lähtemään leiriltä hyvissä ajoin. Suurin osa porukasta lähti omalla kyydillä, vain minä, Katja ja leiritarvikkeet tulimme pikkubussilla Kuusamon Adventtikirkolle. Leiriohjelman viimeiset sanat: "Kiitos mukanaolostasi! Hyvää ja turvallista kotimatkaa, kaikille! Vedetään yhtä köyttä ja pysytään oikealla tiellä! Taivastiellä!, sopivat myös leiripäiväkirjani päätössanoiksi!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti