maanantai 16. heinäkuuta 2012

Hevonen ei säikkynyt Sagaa ja pauketta eivätkä kalat koukkua

Leiripaikan vaihto Livon Helmestä Saarisiulan leirikeskukseen sujui sunnuntaina mutkattomasti. Leirikeskus sijaitsee lähellä Ranuan tietä Saarijärven rannalla. Leiritilalla on päärakennus, majoitusrakennus, rantasauna, ulkona, järven rannalla oleva luontokirkko, laavu, kota ja huoltorakennus eli kaikki onnistuneen leirin edellykset ovat kohdallaan. Päärakennuksessa on kaunis sali, keittiö ja ohjaajan huone. Kaikki tilat ovat hyvässä kunnossa, erittäin siistit ja toimivat. Ympäristö on kaunis. Maanantaipäivän teema oli: "Kasvava usko". Usko kasvaa yhteyden kautta. Se merkitsee luottamuksen kasvua. Pienikin omakohtainen kokemus Herran kanssa lisää uskoa. Tapamme mukaan aamupäivän käytimme sanantutkisteluun. Asuntolan aulassa on iso opetustila. Käytin PowerPointia opetukseni apuna. Kuva ja teksti yhdessä helpottavat asioiden ymmärtämistä ja perillemenoa paremmin kuin vain puhuttu sana. Tarvitaan kuitenkin avointa sydäntä ja mieltä sekä Pyhän Hengen vaikutusta, että sanoma tavoittaa ihmisen sisimmän. Laulukirjana käytimme Nuoren seurakunnan veisukirjaa vuodelta 2010. CD-säestykset tekivät laulamisesta helpomman.

Meille tarjottu ruoka oli erittäin maukasta ja terveellistä ja rakkaudella valmistettua. Kiitokset Saarisiulan taitaville ja ystävällisille emännille, jotka huolehtivat ravitsemuksestamme palvelevalla sydämellä ja hyvällä ammattitaidolla. Päivien ruokalistat olivat huolellisesti laaditut ja retkieväät olivat tilanteisiin hyvin sopivat. Aamiainen, lounas, päivällinen ja vielä iltapala takasivat sen, ettei kukaan valittanut nälkäänsä. Iltapäivällä leirin pihaan ilmestyi upea hevonen. Timon Saga-koira teki tuttavuutta hevosen kanssa. Kumpikaan ei pelännyt toistensa tapaamista ollenkaan. Kaikki uskalsivat ratsastaa hevosella, minäkin. Tytöt olivat selvästikin poikia rohkeampia ja he istuivat hevosen selässä tottuneesti, koska heillä on ratsuja myös kotona Lahdessa. Poikia kiinnosti enemmän ilmakiväärillä ampuminen. Kiikari näytti mistä löytyy taulun keskiö ja yksi kymppi siihen tulikin Petterin ampumana. Roni kuitenkin voitti koko kisan. Tytötkin uskalsivat ottaa aseen käteensä ja hekin osuivat tauluun. Ampumista valvottiin hyvin tarkasti, ettei kukaan toiminut väärin, eikä syntynyt vaaratilannetta. Päivällisen jälkeen HT Vene ja Vuokraus järjesti hienon kalatushetken Saarijärvellä. Kodan lähellä olevalta rannalta pystyi onkimaan hyvin ja veneestä vielä paremmin. Kalaa tulikin aivan solkenaan. Kun heitin ongen veteen, niin heti sain vetää ongen maihin ja koukussa oli ahven. Suurin osa kaloista oli kuitenkin särkiä. Satuin saamaan illan suurimman kalan ja se oli ahven. Kalat paistettiin nuotiolla samantien. Heikki ja Terho palvelivat meitä todella antaumuksella. Lettutaikina oli tehty vichyveteen ja letut maistuivat yllättävän hyviltä. Paistetut ahvenet eivät ehtineet jäähtyä, kun ne olivat jo hävinneet lautaselta. Jokainen sai maistaa paistettua ahventa ainakin pienen palasen. Aika kului kuin siivillä ja pian olikin jo saunomisen vuoro ja paljussa lekottelu. Paljussa oli mukava myös tarinoida ja kertailla päivän tapahtumien kohokohtia. Timo ja Veli vastasivat iltakertomuksista vuoron perään ja minulla oli päivänavauksien vastuu. Päivänavauksissa puhuin päivän teemasta Raamatun kertomusten valossa. Esitin aamuisin yhden Jeesuksen kysymyksen ja kohdistin sen tähän päivään. Joka aamu nostimme lipun salkoon ja se liehui tangossa aina silloin, kun tuuli pääsi sitä heiluttamaan. Aamuvirkku, Katja, nosti lipun aika usein. Hän oli paikalla myös silloin, kun lippua laskettiin alas. Maanantaipäivä oli vaipumassa mailleen ja unta ei tarvinnut odotella pitkään. Nuoret olivat kyllä kovia valvomaan ja aamulla heitä sai herätellä moneen kertaan, että heihin sai liikettä.

Ei kommentteja: