Tämä kaunis kuva särkyi, kun ihminen lankesi syntiin. Havainnollistin tämän tapahtuman eräällä eräriparilla pienellä kuvakusella. Minulla oli iso kaunis peili kädessäni, niin iso, että jäin melkein kokonaan peilin taakse. Menin jokaisen eräriparilaisen eteen niin, että he näkivät oman kuvansa peilistä kokonaan ja sanoin, että Jumala loi heidät omaksi kuvakseen ja kaltaisekseen. Leiriläiset iloitsivat tästä ajatuksesta, että heidät on luotu Jumalan kaltaisiksi. Paholaiseksi pukeutunut leiriohjaaja seurasi tätä "paratiisikohtausta" nurkan takana. Hän ei voinut sietää sitä onnea ja iloa, joka loisti riparilaisten kasvoista heidän ollessaan Jumalaa lähellä. Kun kaikki riparilaiset olivat kokeneet tämän, paholainen hiipi leiriläisten keskuuteen ja alkoi syyttää ja moittia Jumalaa. Hän sanoi vihaavansa Jumalaa ja kaikkea sitä, mitä hän on luonut. Sitten hän tuli peilin luo ja iski sen vasaralla rikki. Peilin sirpaleet lensivät salin lattialle. Paholaisen isku oli niin voimakas, että iskusta tullut ääni ja sirpaleiden kilinä täytti huoneen, säikäyttäen meidät kaikki, keittiöhenkilökuntaa myöten.
Ilo katosi ja pelästyneet leiriläiset jäivät odottamaan, miten kuvelma jatkuu tästä eteenpäin. Johdattelin leiriläisten ajatukset paratiisiin. Kerroin heille Aadamin ja Eevan kokemuksen, kuinka he kokivat valopuvun katoamisen, alastomuuden, häpeän, syyllisyyden ja pelon astuvan heidän sisimpäänsä ja ajavan heidät Jumalaa piiloon paratiisin pensaiden taakse.
Jumala ei jättänyt Aadamia ja Eevaa onnettomaan tilaan vaan lähti etsimään heitä, kutsuen heidät takaisin luokseen. Näytin leiriläisille peilin sirpaleita ja kysyin heiltä, että miten nämä sirpaleet voitaisiin koota yhteen ja saada takaisin Jumalan kuva ja menetetty ilo ja rauha?
Kerroin heille Jumalan rakkaudesta syntisiä kohtaan ja siitä mitä Jumala on tehnyt meille Jeesuksessa Kristuksessa. Kerroin heille evankeliumin hyvän uutisen. Näytin heille puisen ristin ja kutsuin leiriläiset sen luo. Pyysin heitä ottamaan lattialta peilin sirpaleen ja tuomaan sen ristille. Jokainen sai kiinnittää sen omalla vuorollaan ristiin. Tunnustaa siinä syntinsä ja rikkinäisyytensä ja pyytää Herraa antamaan anteeksi ja palauttamaan oman kuvansa heihin. Ristiltä loistava valo kaunistaa nyt seurakuntamme alttaria ja kutsuu meitä Jeesuksen ristin juurelle, eheytymään ja parantumaan synnin haavoista. Jumalan kuvan palautuminen meihin on mahdollista vain Jeesuksen ristin työn kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti