Kerron pienen kokemuksen eilisestä yhteiskristillisestä tilaisuudesta ja siihen valmistautumisesta. Tehtäväkseni tuli yhteisten asioiden puolesta rukoileminen ja laulun valitseminen. Valitsemani laulu laulettaisiin juuri ennen rukoustani. Mietin, mikä laulu voisi sopia illan teemaan: "Arkipäivän krisitillisyys"? Päädyin lopulta Pekka Simojoen lauluun: "Rakkaus on lahja Jumalan". Ajattelin ensin, että sopiikohan tämä laulu tilaisuuteemme, koska tavallisesti tämä laulu lauletaan häätilaisuudessa. Petri Laaksosen toimittamassa "Messulauluja" -kirjassa tämä laulu on numero 90. Sivun vasemmassa alareunassa lukee: "Vietämme arkea ja juhlaa - Lauluja elämän käännekohdissa". Jälkeenpäin ajattelin, että laulu olikin erittäin sopiva tilaisuuteemme. Arki ja juhla olivat molemmat läsnä tapahtumassa. Toivottavasti tapahtuma oli myös käännekohta Koillismaan hengellistä elämää ajatellen. Rakkaus on ihmeellinen Jumalan lahja, joka parhaiten yhdistää sieluja Jumalaan ja sisaria sekä veljiä toinen toisiinsa. Jumalan rakkaus on tärkeintä ja suurinta maailmassa. Ilman sitä kaikki on turhaa ja merkityksetöntä. Kiitos, Timo, kun tulit esilaulajaksi. Laulaminen sujui näin paremmin kuin se olisi sujunut yksin esitettynä. Vielä vaikuttavampaa laulaminen olisi ollut, jos meidän molempien vaimot olisivat olleet mukana laulamassa. He eivät kuitenkaan päässeet tilaisuuteen mukaan. Annen piti lähteä torstaina Kajaaniin vanhempiaan hoitamaan. Annella olisi ollut kokouksessa myös säestäjän virka, jos hän olisi ollut paikalla. En tiedä miksi Timon vaimo, Marja, ei päässyt tämän illan tilaisuuteen?
Rukoukseen valmistautuminen jäi viime tippaan. Kokosin ajatuksia yhteen ja kirjoitin niitä koneelleni. Kun tuli printtauksen vuoro, niin koneeni alkoi temppuilla, koska tulostimessani oli kesken jäänyt tulostustyö, yli 130 sivuinen dokumentti. Lisäksi tulostimeni väri oli loppumassa. Nyt piti rukoilla, että saisin rukoukseni ulos koneeltani. Mitä voisin tehdä? Aika oli loppumassa. Nyt tarvitsen viisautta toimia oikein. Auta, oi Herra! Lähetin asiakirjan kotikoneelleni. En ehtinyt katsoa, millä ohjelmalla asiakirjan lähetin. Kiirehdin kotiin. Avasin kotikoneeni ja totesin, ettei asiakirja avaudu, koska se se oli lähetetty docxilla ja koneessani ei ollut ohjelmaa, joka olisi avannut ko. asiakirjan. Soitin Terholle ja kysyin häneltä neuvoa, mitä nyt teen? Terho oli ulkona koirien kanssa, mutta onneksi ei kovin kaukana. Hän pyysi lähettämään dokumentin hänen koneelleen. Terhon koneessa on Linux-järjestelmä, minulla on Windows. Hänen koneellaan dokumentti aukeni, mutta hänellä oli vain yksi tulostuspaperi jäljellä ja tarvittaisiin kaksi, koska olin kirjoittanut tekstin isoilla kirjaimilla. Terho nappasi toiseksi paperiksi käytetyn paperin ja tulostus onnistui. Hän hyppäsi Mikaelin kanssa autoonsa ja lähti viemään pikapostia isälleen, joka odotteli lähetystä seurakuntatalon parkkipaikalla. Terho sai annettua rukouksen kirjallisessa muodossa käteeni seurakuntatalon pihassa viime hetkellä ennnen tilaisuuden alkua. Hetken kuluttua tämä rukous lähetettiin suullisessa muodossa maailmankaikkeuden päämajaan, taivaan pyhäkköön Jeesukselle, ylipapillemme ja esirukoilijallemme, joka otti rukouksen vastaan ja esitti sen Isälle. Nyt voimme uskoa, että "Heti kun aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana, ja minä tulin kertomaan sen sinulle, sillä Jumala rakastaa sinua. Kuuntele siis tarkoin tätä sanaa, niin ymmärrät näkysi." (Dan. 9:23.)
Jumalan antama näky kirkastuu rukouksen kautta!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti