Sunnuntai 3.7. 2011 on Arvon päivä!

Sunnuntain teema oli: "Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan"! Tämä on hyvä muistaa sekä hengellisesti että maallisesti. Aamiaisen ja lounaan väli klo 10.00 - 13.00 oli tiivistä Raamatun opiskelua. Raamattutunnit ovat vuosittain olleet hyvin pidettyjä hetkiä leirin ohjelmassa, usein jopa kaikkein kiinnostavimpia. Tämä on hämmästyttänyt minua, koska kuulijakunta leirillä on nuorisoa, jota tavallisesti kiinnostaa eniten meneminen, tuleminen ja tekeminen. Nuoret ovat kiinnostuneita hengellisistä asioista ja he haluavat kokea uskon asiat todeksi. Nuorten sydämet ovat hyvää maaperää, jossa sanan siemenet itävät, nousevat oraalle, kasvavat ja tuottavat hedelmää. Tunnen suurta iloa opettaessani nuoria Jeesuksen tuntemiseen.

Iltapäivällä hypättiin pyörän selkään ja lähdettiin retkelle Kylmäluoman kodalle.
Kylmäluoman länsipuolen, järven laavu, oli retken ensimmäinen levähdyspaikka. Muutamat leiriläisistä eivät jaksaneet polkea tätä kahdeksan kilometrin tie-metsätaivalta, vaan he menivät suoraan kodalle auton kyydissä. Tämä väli oli merkitty huolellisesti tienviitoilla, ettei kukaan pääsisi eksymään. Nuorilla on kaikilla erilainen kunto. Joskus kaikkein pienimmät ovat sisukkaimpia ja jaksavat kulkea jopa vahvemmilta näyttävien edellä. Hiekkatiellä pyöräileminen kysyi kärsivällisyyttä, koska tien pinta oli "nimismiehen kiharalla" ja pyörä tärisi koko ajan melko napakasti. Koko keho sai tuta ravistelun vaikutuksen. Harjulla kulkeva reitti oli tasaisempaa metsäpolkua ja maisemat olivat kerrassaan upeat. Harjun molemmin puolin oleva järvi näkyi koko ajan ja teki matkasta nautittavan hetken. Luonto oli kauneimmillaan ja sää oli lämmin ja aurinkoinen. Meillä oli hyvät ilmat koko ajan. Hyttyset eivät kiusanneet ollenkaan koko leirin aikana. Harjulla kulkevaa polkua ei oltu viitoitettu, koska reitti oli hyvin selvä. Kaikki leiriläiset osasivat suunnistaa kodalle, mutta kaksi ohjaajaa ajoi noin kilometrin harhaan. He eivät olleet huomanneet kodan tienviittaa vaikka se olikin merkitty hyvin selvästi. Ehkä heillä oli niin tiivis keskustelu ja vauhti päällä, että viitta jäi paitsioon. Onneksi puhelimet toimivat ja hekin pääsivät perille aikataulun mukaisesti. Metsähallituksen ylläpitämä kota sijaitsee kauniilla paikalla, niemessä. Se on oivallinen retkikohde ja levähdyspaikka. Uintimahdollisuus on myös todella hyvä. Kodalla istuminen, tulistelu ja jutustelu olivat kuitenkin niin kiinnostavaa, ettei kukaan halunnut mennä uimaan. Kasviskeitto ja lohikeitto maistuivat luonnossa ja sopivat ympäristöön hyvin. Lämpimät keitot tulivat kätevästi kodalle Terhon ja Heikin veneellä. Samalla veneellä kuljetettiin sekä pyörät että leiriläiset Kylmäluomajärven toiselle rannalle kotailun jälkeen. Kodalla oli myös aarteenetsintää ja sen löysi tällä kerralla Turkka. Järven ylitys veneellä toi retkeen mukavan lisäpiristeen. Veneenlaskupaikalta leiritilalle on noin kymmenen kilometriä. Tämä matka meni sukkelaan maastopyöräkisan merkeissä. Janica huristeli joukon kärjessä ja olisi ollut maalissa ensimmäisenä, mutta jossain vaiheessa hän kääntyi väärälle tielle, vaikka tie oli merkitty huolellisesti. Kun tie päättyi, niin Janica ymmärsi, että tämä ei olekaan oikea tie niinpä hän käänsi pyöränsä vastakkaiseen suuntaan, polki takaisin ja löysi perille. Liian kova vauhti voi sokaista silmät ja merkkien tulkinta saattaa silloin hämärtyä. Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan, oli päivän teema. Tämä ajatus sopi hyvin meille kaikille.
Sauna, palju ja uiminen rentouttivat lihakset ja rauhoittivat mielen. Iltapalan ja kertomuksen jälkeen kaikki olivat valmiit unimaailmaan, jossa aivot käsittelivät päivän tapahtumia, unikuvien avulla.
Arvon päivä oli vaiherikas ja sen arvo oli arvokas! Leirillämme ei ollut yhtään Arvo-nimistä. Jos Annen isä olisi ollut mukana, niin hän olisi saanut osakseen huomiota nimipäivänään. Onnea Arvo!