"Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa ja antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua! Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen; tämän tuoksun tuntevat sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen. Se on toisille kuoleman haju, joka tuo kuoleman, toisille elämän tuoksu, joka tuo elämän. Mutta kuka on tähän kelvollinen? Me emme ainakaan ole sellaisia kuin ne monet, jotka kaupittelevat Jumalan sanaa. Me julistamme sitä Jumalan edessä ja Kristusta palvellen, väärentämättömänä ja sellaisena kuin se tulee Jumalalta." (2. Kor. 2:14-17.)
Tästä tekstistä nousee mieleeni kaksi sanaa: voittosaatto ja tuoksu.
Kirjoituksissaan, Paavali ottaa ajatuksia oman aikansa roomalaisesta kulttuurista ja elämästä ja kuvaa niiden avulla hengellisiä totuuksia. Jeesus teki samoin opettaessaan sanomaansa vertauskuvin. Paavali löytää sopivia kuvauksia mm. sotaan tai urheiluun liittyvistä aiheista.
Ajattelen, että eo. tekstiä kirjoittaessaan Paavalilla oli todennäköisesti mielessään roomalainen voittosaatto. Voittoisan armeijan kunniaksi järjestettiin Roomassa voittosaatto. Kenraali kulki joukon edellä ja sotilaat sotasaaliineen perässä ja hännän huippuna kuolemaan tuomitut sotavangit häväistynä. Kulkueen edellä heitettiin hyväntuoksuisia yrttejä, jotka tuoksullaan sulostuttivat voittajien voitonhuumaa. Sama ihana tuoksu merkitsi perässä tuleville sotavangeille kuolemaa. Se oli heille, kuoleman haju.
Kristus on "kenraali", joka on voittanut sodan. Hänen seuraajansa saavat kulkea voittosaatossa, koska Kristus jakaa voittonsa hänen omiensa kanssa. Kristuksen seuraajat levittävät Kristuksen tuntemisen tuoksua ja tämä tuoksu nousee Jumalan eteen hyväntuoksuisen suitsukkeen tavoin. Se on kuin Marian vuodattaman Nardus -öljyn tuoksu, joka ei voinut pysyä piilossa, kun hän vuodatti sen rakkaudesta ja kiitollisuudesta Jeesuksen päälle. Kristuksen tuoksu on evankeliumin tuoksu, joka tuo meille iankaikkisen elämän. Kristuksen tuoksu on itsensä uhraavan rakkauden tuoksu, joka leviää kaikkialle, missä Kristusta saarnataan. Toisille se on elämän tuoksu elämäksi ja toisille kuoleman haju kuolemaksi. Jos olet Kristuksen puolella, olet voittajan puolella ja Kristuksen tuoksu koituu sinulle elämäksi. Jos olet Kristusta vastaan, olet hävinneiden puolella, ja silloin kuoleman haju leijuu, ylläsi.
Ihmisellä on viisi perusaistia näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Hajuaisti on tässä luettelossa keskellä. Löydätkö sille jonkin selityksen?
Toiset ihmiset ovat hyvin allergisia hajuille. Väärät hajut voivat saada hengityksen salpautumaan ja ne voivat laukaista pahan astmakohtauksen.
Kristuksen tuoksu voi saada aikaan ihmisessä kahdenlaisen reaktion, niin kuin tekstissä mainitaan.
Kysymys: Mistä tuoksusta sinä pidät kaikkein eniten ja miksi?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Minun mielestäni paras tuoksu on pihkan tuoksu. Tuoreen puun tuoksu on myös mieluinen.
Terveisin puuseppä Pasi.
Joissakin kirkoissa olen tuntenut Pyhän tuoksun, se on kertonut minulle Pyhän Hengen läsnäolosta. Toinen maallinen tuoksu on ruusu, joka on minusta parhain luonnon aikaansaama tuoksu.
T. Kassu.
Olisiko niin,että nenä on keskellä naamaa,niin hajuaistikin on keskellä listalla.
Minusta raikas sateen jälkeinen tuoksu on niin ihana,keuhkot täyteen tätä tuosua ja voi miten freesi olo.
Eeva-Kaisa.
Koivuvastan tuoksu juhannussaunassa! Siinä yhdistyy tunteet ja tuoksu suomalaisella tavalla!
Pidän jasminin kukan tuoksusta. Kukka on kaunis ja herkkä ja tuoksu on erittäin miellyttävä.
Terveisin kukkien ystävä!
Kaikki edellämainitut tuoksut ovat minunkin suosikkeja,mutta lisäisin siihen vielä vaunan tuoksun.
Mitäs sanoisitte vanamon ja kielon tuoksuista? Minusta ne ovat aitoja luonnon parfymeja parhaimmillaan.
Toi nenä keskellä naamaa oli aika hauska juttu.
Voiko tuoksut tuntea ilman nenää?
Täälläpä on oikea tuoksupuutarha. Kiitos tuoksuisista terveisistä kaikille kirjoittajille!
Listaan voisi lisätä vielä paljon hyviä tuoksuja kuten, laventeli, eugalyptus, anis, kaneli, sitruuna, vanilija, piparminttu, kataja, syreeni jne. Pullan ja piparin tuoksut ovat myös kotoisia tuoksuja jo lapsuuden ajoilta.
Onkohan kukaan koskaan järjestänyt tuoksujen äänestyskilpailua? Mikä tuoksu mahtaisi voittaa?
Netistä löysin tiedon, että Suomen Luonto järjesti vuonna 2001 parhaimman luonnon kesä-tuoksu kilpailun. Ääenstykseen osallistui 500. Tuoksuista parhain oli äänestäjien mielestä raikas koivu. Rauduskoivu voitti myös 1988 äänestetyn kansallispuu -kisan. Suomalaiset rakastavat koivua. Koivu onkin hyvin monikäyttöinen puu. Se on kaunis sekä talvella että kesällä. Keväällä aivan erikoisen herkän kaunis. Koivu on kevään airut, joka ilmoittaa kesän tulon. Koivu antaa mahlan, terveysjuoman, tuohen, lämmön, kestävän ja kauniin monikäyttöisen puuaineksen, saunatuoksun jne. Koivun tuoksu oli mainittu myös blogillani parhaiden tuoksujen joukossa.
Lähetä kommentti