Torstain retkipäivän jälkeen, perjantaina 16.7., palattiin jälleen raamattutunneille. Ryhmässäni oli pari nuorta, jotka halusivat lisäopetusta taivaalliseen pyhäkköpalvelukseen liittyvistä asioista. Teol.tri Juha Mikkonen piti heille ylimääräisen raamatuntutkistelun tästä aiheesta ja nuoret olivat tyytyväisiä, kun he saivat kysymyksiinsä vastauksia.
Kun sapattina haastateltiin leiriläisiä ja kysyttiin heiltä, että mikä tämän kesän leiriltä on jäänyt mieleen. Monet sanoivat, että raamattutunnit ovat jääneet mieleen, koska ne ovat olleet kiinnostavia ja antoisia. Elmeri, jonka äidinkieli on ruotsi, totesi, että hänen suomen kielensä on parantunut paljon leirin aikana raamattutuntien ansiosta, koska työkirjaan on pitänyt tehdä aika paljon muistiinpanoja. Kirjoittaminen on ollut hyvää treeniä myös kielen kannalta. Tämä ajatus innoitti ainakin minua hyvin paljon.
Perjantain iltapäivä ohjelma oli vapaamuotoista. Leiriläisillä oli mahdollisuus pelata pelejä, tehdä pieniä kisailutehtäviä, harrastaa taiteen parissa jne.
Siivoaminen ja sapatin juhlaan valmistautuminen vei aika paljon aikaa. Kristina järjesti salin kalusteet uuteen järjestykseen. Keskelle salia hän muodosti pöydistä ristin. Valkoiset liinat ja kukat toivat juhlan tuntua.
Risti oli valaistu sadalla tuikkukynttilällä. Ristin keskelle oli asetettu hopeanhohtoiset ehtoollisastiat. Näky oli kaunis ja mieliä hiljentävä.
Kasterantaan tehtiin vihreä koivuportti, jonka Kristina koristeli kukilla.
Kun kaikki oli valmista, jäimme odottamaan huomista juhlasapattia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti