Viidennen leiripäivän retkiosuus suuntasi matkamme Riisitunturille.
Leiriläiset istuivat linja-autossa odottavalla kannalla. Lähdimme matkaan Rönnynrantaan, josta meillä oli määrä astua veneisiin ja ylittää uljas Kitkajärvi. Oli mukava nähdä Rönnynranta pitkästä aikaa. Muutamille tämä ranta on erittäin muistorikas, koska tässä rannassa heidät kastettiin, kun pidimme eräriparin.
Via Kitkajärvi oli mieleenpainuva kokemus. Aurinko paistoi lämpimästi, mutta silti kaikki kastuimme läpi märiksi. Kahden moottoriveneen kylkiin oli kiinnitetty kaksi soutuvenettä venelautoiksi. Kitkalla oli aika kovat aallot. Vesi pärski päällemme, kastellen meidät kaikki. Veneistä piti koko ajan äyskäröidä vettä järveen kahdeksan kilometrin ajan. Onneksi sää oli lämmin, muuten olisimme vilustuneet ja saaneet kenties kurkut kipeiksi. Terho ja Heikki suoriutuivat tehtävästään lopulta oikein hyvin, vaikka ohjelman aikataulu venähtikin vähän pitkäksi. Kun pääsimme Tolvan rantaan, osa porukasta jäi uimaan ja ottamaan aurinkoa. Suurin osa kuitenkin hyppäsi traktorin lavalle ja sitten sitä taas mentiin, erikoisella kyydillä Syrjälahden parkkipaikalle, Riisitunturin juurelle, josta lähdimme patikoimaan Riisituntunturin upeaan maastoon. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli reitin varrella oleva autiotupa. Sieltä jatkoimme matkaa Soilun laavulle. Maisemat olivat hulppeat ja näkyvyys erittäin hyvä, koska sää oli aurinkoinen ja selkeä. Kaukana näkyivät Venäjän puolella olevat tunturitkin. Riisitunturin päältä näkyi myös Kitkajärven vesireitti, jota pitkin ajelimme vesi pärskyen. Soilun laavulla kohtasimme pienen patikkaryhmän, jotka olivat tulleet Joensuun läheltä. Meidänkin leiriläisten joukossa oli joensuulaisia. Patikoimme melko reippaasti, joten aikataulukin alkoi lopulta täsmätä.
Osmo Määttä odottelikin jo Noukavaaran parkkipaikalla. Nousimme traktorin lavalle uudestaan ja pääsimme hauskalla kyydillä Pot-Novan keramiikapajalle.
Pot-Novan yläkerrassa on hyvä tila, jonne Leena ja Risto olivat valmistaneet päivällisen. Ruoka maistui kaikille ja antoi voimia mennä eteenpäin. Päätimme tilata linja-auton Pot-Novan pihaan, koska emme halunneet enää toistamiseen kastua. Retken jälkeen oli mukava mennä saunaan ja lämpimiin paljuihin.
Rosa löysi matkan varrelta kauniita kiviä, joissa kimalteli aivan kuin kultahippuset.
lauantai 14. elokuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti