Ristiinnaulittu "vanha ihminen" haudataan kasteen hautaan!

"Jos siis joku on Kristuksessa, hän on uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!" (2. Kor. 5:17.)

Jeesuksen kasteessa Jeesus samaistui meihin ihmisiin. Meidän kasteessa me samaistumme Jeesuksen kokemukseen. Jeesus kuoli, meidänkin pitää kuolla, Jeesus haudattiin, meidätkin pitää haudata, Jeesus nousi ylös kuolleista, mekin nousemme ylös kuolleista, Jeesus elää Jumalalle, mekin elämme Jeesuksen kautta Jumalalle.

"Mehän tiedämme, että vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, jotta synnin ruumis nujerrettaisiin, niin ettemme enää palvelisi syntiä." (Room. 6:6.)

Kun vanha ihmisemme kuolee, niin se pitää haudata. Hauta on kasteen vesihauta. Kasteessa me samaistumme Jeesuksen hautaamiseen. Kuolemansa jälkeen Jeesus haudattiin. Näin tehdään meidän vanhalle ihmiselle eli omalle minälle, kun se on ristiinnaulittu yhdessä Jeesuksen kanssa, se haudataan kastehautaan. Kastehaudasta nousee uusi luomus, joka ei enää palvele syntiä, vaan Herraa. Tiedämme kuitenkin sen, että olemme edelleen syntisiä. Olemme syntisiä elämämme loppuun asti, mutta asenteemme syntiin on toisenlainen, kuin vanhan ihmisen.

"Samoin pitäkää tekin itseänne synnille kuolleina mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa. Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että tottelette sen himoja." (Room. 6:11,12.)

"Vai ettekö tiedä, että meidät kaikki, jotka on kastettu Kristukseen Jeesukseen, on kastettu hänen kuolemaansa? Meidät on siis yhdessä hänen kanssaan haudattu kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin mekin vaeltaisimme uudessa elämässä." (Room. 6:3,4.)

"Kristus kuoli kertakaikkisesti, mutta nyt hän elää ikuisesti. Niinpä kristitty, joka kastetaan, kuolee synnille kertakaikkisesti, eikä hänen enää pitäisi joutua sen vallan alle. Toki jokainen kristitty tietää ettei synti automaattisesti katoa elämästämme noustuamme kastevedestä. Se, ettei synti enää hallitse meitä, on eri asia kuin se, että vielä kamppailemme sen kanssa." (RS s. 166.)