Rakkaudessa kohti valoisampaa huomista!

"Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa." (1. Kor. 13:5.)

Kun ihmiset loukkaavat meitä, joudumme heti valinnan paikalle. Annammeko anteeksi heti vai piilotammeko loukkauksen sydämeen ja alamme vähitellen katkeroitua, vihaamaan loukkaajaa tai jopa hautomaan hänelle kostoa.

Kaikkein paras ratkaisu on se, että pyyhit sydämestäsi pois mielipahan mahdollisimman pian, ennen kuin se alkaa kasvaa ja jäytää mieltäsi. Jos kirjoitat tuon loukkauksen hänen velkakirjaansa ja säilytät sen siellä, elämäsi tulee kurjaksi ja menetät elämän voimaasi. Jeesus on naulinnut meidän velkakirjamme ristille, eikä muistele meidän aiheuttamaamme pahaa muistoa häntä kohtaan. Näin meidänkin tulisi tehdä lähimmäisiämme kohtaan. Kun velkakirjasta on pyyhitty pahan muistokin pois, silloin olemme varmasti antaneet anteeksi meitä vastaan tehdyt rikkomukset. Eikö olekin armoa antaa anteeksi ja unohtaa. Kun tämä on totta kohdallamme, niin voimme olla täysin varmoja myös siitä, että Herra on antanut meille anteeksi meidän rikkomuksemme. "Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa"! Tämä ajatus täyttäköön mielemme tänään ja ohjatkoon askeleitamme kohti valoisampaa huomista!