Stressaavaa elämää
Vuonna 2015 Kuusamoon tuli yli 350 turvapaikanhakijaa. Heitä varten avattiin kaksi vastaanottokeskusta. Kuusamon katukuva muuttui yhtäkkiä toisenlaiseksi.
Tunsin suurta halua olla tulijoille avuksi. Vierailin vastaanottokeskuksissa ja kansainvälisessä kerhossa tutustumassa uusiin kaupunkilaisiin.
Sain monenlaisia avunpyyntöjä. Yllätyin, kuinka monimutkaista turvapaikanhakijoiden on saada luvat ja asiakirjat siihen kuntoon, että työnteko on mahdollista.
Kuuntelin monenlaisia tarinoita. Kutsuin uusia tuttaviani kotiimme ja vierailin myös heidän luonaan. Aterioimme yhdessä ja jaoimme ilot ja surut. Aloitin kielikerhon, lahjoitin erikielisiä Raamattuja.
Maahanmuuttotyö ei ole ollut helppoa. Suomalaisten ennakkoluulot ovat vaikeuttaneet toimintaa.
Maahanmuuttopolitiikassa on mielestäni paljon korjattavaa. Asioita pitäisi yksinkertaistaa, byrokratiaa keventää ja kaikille pitäisi antaa enemmän mahdollisuuksia löytää turvallinen ja tarkoituksellinen elämä. Onhan maahamme tultu etsimään turvaa ja uutta alkua.
Asioiden käsittelyn pitkäkestoisuus maahanmuuttovirastossa on kysynyt kärsivällisyyttä ja tehnyt turvapaikanhakijoiden elämän epävarmaksi. Monet heistä ovat kertoneet peloistaan ja tulevaisuuden huolistaan. On ollut vaikeaa suunnitella elämää eteenpäin, koska omasta kohtalosta ei tiedä.
Ei ole ihme, jos he sairastuvat stressisairauksiin joutuessaan elämään ikään kuin lukkojen takana.
Enää Kuusamossa on vain vähän turvapaikanhakijoita, koska molemmat vastaanottokeskukset on suljettu ja asukkaat on siirretty Suomen muihin keskuksiin tai palautettu kukin omaan kotimaahansa.
Kirjoittaja on adventtikirkon pastori Kuusamosta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti