Rakkaus hälventää ympärillämme olevaa pimeyttä!

"Kantakaa toistenne kuormia, niin täytätte Kristuksen lain." (Gal. 6:2.)

Jokaisella ihmisellä on oma kuormansa, olkoon hän lapsi, nuori, täysi-ikäinen tai ikääntynyt. Kuormia on monenlaisia, perittyjä, hankittuja, toisten päällemme sälyttämiä, onnettomuuksien ja vastoinkäymisten kautta tulleita tai vapaaehtoisesti hartioille otettuja. Mikä on sinun kuormasi tänään?

Herramme kehottaa meitä kantamaan toistemme kuormia, ei lisäämään niitä! Olemmeko kuormien kantajia, vai niiden lisääjiä?

Millä tavalla lisäämme toistemme kuormia?

Jumalan käskyistä kuusi viimeistä käskyä suojelee ihmissuhteitamme. Kun rikomme näitä käskyjä, teemme syntiä ja heitämme suuria taakkoja lähimmäistemme kannettavaksi. Vain taivas tietää, kuinka paljon kyyneleitä, surua, murhetta ja ahdistusta olemme toisillemme aiheuttaneet tietämättämme tai tietoisesti, rikkomalla näitä käskyjä. Suurimman tuskan synneistämme on kantanut ja kantaa Jeesus, jota vastaan rikomme samalla, kun rikomme toinen toisiamme vastaan. Jokainen musta pallo, jonka heitämme toistemme päälle, on kuin lyijypallo, painava ja raskas kannettava. Mitä enemmän heitämme tallaisia palloja, sitä suuremmaksi lähimmäisen taakka ja oma syntitaakkamme tulevat.

Yksi pahimmista mustista palloista, joita heittelemme toisten kannettavaksi, on pahan puhuminen ja lähimmäisen tai Jumalan meille antaman yhteisön, jossa elämme, huonoon valoon saattaminen. Kun puhumme sellaista, mikä ei meille kuulu ja mikä ei millään tavalla liity niihin ihmisiin, joille puhumme, herätämme epäluuloja ja rikomme yhteishenkeä ja luottamusta sekä rikomme ihmissuhteita. Pahan puhumisella avaamme sydämemme - ja lähimmäistemme sydämen portit pahalle hengelle. Tämän hengen kuljetamme mukanamme ja viemme sen kaikkialle sinne minne menemme. Henki seuraa meitä, koska se on sydämessämme.

Tällainen toiminta hajottaa eikä rakenna. Meidät on kutsuttu rakentajiksi, ei hajottajiksi! Pahan puhuminen toisista ruokkii puhujan ylpeyttä ja itsekorotuksen henkeä.

Meillä on kaksi pyhää piiriä, joita meidän tulee erityisesti vaalia ja varjella mustilta palloilta. Toinen on oma kotimme ja toinen on seurakuntakotimme. Molempien kotien suojaksi Herramme on antanut rakkauden käskyt. Kuormien kantaminen merkitsee rakastamista. Vain rakkaus täyttää lain. Jumalan ja lähimmäisen rakastamiseen sisältyy laki ja profeetat. Jumalanpaleluksemme on turhaa ja arvotonta, jos rakkauden kautta vaikuttava usko ei saa sijaa sydämessämme ja rakenna Jumala- ja ihmissuhteitamme sekä ohjaa kaikkea toimintaamme. Pyhä Henki ja laittomuuden henki eivät voi asua samassa sydämessä. Raamattu sanoo, että lainrikkojien rukouksetkin ovat Jumalalle kauhistuksia.

Pyhän Hengen kautta sydämeen vuodatettu rakkaus ja Pyhän Hengen kautta sydämeen kirjoitettu Jumalan laki on vartija, jota meidän tulee rukoilla huulillemme, ettei suustamme lentäisi mustia palloja, jotka kasautuvat raskaiksi kuormiksi lähimmäistemme kannettavaksi.

Rukoillaan, että tänään voisimme levittää valoa ja rakkautta ja hälventää näin ympärillämme olevaa pimeyttä!