"Tämä on minun käskyni: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäviensä puolesta. Te olette minun ystäviäni, jos teette, mitä minä käsken teidän tehdä. En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee. Minä kutsun teitä ystäviksi, sillä olen ilmoittanut teille kaiken, mitä olen kuullut Isältäni. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät sitä varten, että menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi ja että Isä antaisi teille, mitä sitten anottekin häneltä minun nimessäni. Sen käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne" (Joh. 15:12-17).
"Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka pelkäävät sinua ja noudattavat sinun asetuksiasi" (Ps. 119:63).
Ystävyyttä ei voi olla ilman rakkautta. Rakkauden kautta ystävyys syntyy ja vahvistuu. Ihminen on todella yksinäinen, jos hänellä ei ole ketään, joka kulkee hänen rinnallaan, tukien ja auttaen. Tällaisille henkilöille haluan sanoa pienen rohkaisevan sanan: Tartu Jeesuksen ojennettuun käteen ja sano: minä haluan olla sinun ystäväsi ja kuunnella ääntäsi, kun sinä minulle puhut! Olethan, Jeesus, sinäkin minun ystäväni ikuisesti!
Kaikkein vaikeinta kestettävää on se, jos parhaimmasta ystävästämme tulee meidän pahin vihollisemme. Ystävä, joka kääntää selkänsä ystävälle, on joutunut paholaisen valtaan. Jeesus joutui tämän kokemaan Juudaksen kohdalla, josta tuli Jeesuksen kavaltaja. Silti Jeesus kutsui Juudasta ystäväkseen, jopa siinä hetkessä, jolloin Juudas kavalsi Jeesuksen.
Ystävä ei petä eikä jätä! Olkaamme tällaisia ystäviä niille, jotka kaipaavat ystävyyttämme!
Hyvää ystävänpäivää, rakas ystävä, joka tämän kirjoituksen luet!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti