Jumala etsii meidän katsekontaktiamme!

"Sinä päivänä ihmisen silmät etsivät sitä joka hänet on luonut, kohti Israelin Pyhää kääntyy hänen katseensa." (Jes. 17:7.)

Tämä on minun syntymäpäivätekstini. Siinä on rohkaiseva sanoma.

Mikä on se päivä, jolloin ihmisen silmät etsivät Luojaansa? Se on herätyksen päivä! Jumalan puoleen kääntymisen, päivä! Pelastuksen päivä!

Kun ihminen unohtaa Luojansa, niin elämä alkaa luisua alamäkeä. Alamäen saavuttaessa pohjakosketuksen ihmiselle tulee usein vasta silloin Jumala mieleen ja sydämeen nousee kysymys, voisiko Luoja auttaa? Tämä hetki on hyvin kallisarvoinen. Jumala on silloin hyvin lähellä tällaista ihmistä ja hän toivoo hartaasti, että hän saisi häntä etsivään katsekontaktin.

Kuningas Nebukadnessarin elämän alamäki vei hänet eläinten pariin. Syynä oli hänen ylpeytensä.
Danielin kirjassa kerrotaan hänen elämästään seuraavaa:

"Nebukadnessar ajettiin pois ihmisten joukosta, ja hän söi ruohoa kuin härät ja hänen ruumiinsa kastui yökasteesta. Hänen partansa ja hiuksensa kasvoivat tuuheiksi ja pitkiksi kuin kotkan sulat ja hänen kyntensä pitkiksi kuin lintujen kynnet."

Päivien kuluttua umpeen minä, Nebukadnessar, nostin silmäni kohti taivasta ja sain ymmärrykseni takaisin, ja minä kiitin Korkeinta ja ylistin ja kunnioitin häntä, joka elää ikuisesti: - Totisesti, hänen valtansa on ikuinen valta ja hänen valtakuntansa pysyy polvesta polveen! Maan asukkaat ovat kaikki tyhjän veroiset. Tahtonsa mukaisesti hän tekee taivaan joukoille ja maan asukkaille, eikä ole ketään, joka voisi estää hänen työtään ja joka voisi sanoa hänelle: "Mitä teet?" Siihen aikaan palasi minun järkeni, ja palasi minun valtasuuruuteni ja loistoni, minun valtakuntani kunniaksi, ja minun hallitusmieheni ja ylimykseni etsivät minut, ja minut pantiin jälleen hallitsemaan valtakuntaani, ja minun valtani lisääntyi ylenpalttisesti. Nyt minä, Nebukadnessar, kiitän, ylistän ja kunnioitan taivaan kuningasta; sillä kaikki hänen työnsä ovat totiset ja hänen tiensä oikeat. Ja hän voi nöyryyttää ne, jotka ylpeydessä vaeltavat."

Jumala salli kuningas Nebukadnessarille seitsemän vuoden mielisairauden, ennen kuin hänen silmänsä etsivät sitä joka oli hänet luonut. Sairaus on usein voimakas pysäytys ihmiselle ja kutsu etsiä Jumalaa koko sydämestä. Tänään meillä kaikilla on suuri etuoikeus nostaa katseemme Isämme puoleen ja tarttua Jeesuksen käteen, joka nostaa, kantaa, auttaa ja pelastaa!