"Sieltä lähdettyään Jeesus tuli Galileanjärven rantaan. Hän nousi vuorelle ja istuutui sinne. Hänen luokseen tuli paljon kansaa mukanaan rampoja, sokeita, raajarikkoja, mykkiä ja paljon muita. Heidät pantiin hänen jalkojensa juureen, ja hän paransi heidät. Ihmiset hämmästyivät nähdessään, että mykät puhuivat, raajarikot tulivat terveiksi, rammat kävelivät ja sokeat näkivät. He ylistivät Israelin Jumalaa." (Matt. 15:30,31.)
"Työssään Jeesus käytti enemmän aikaa sairaiden parantamiseen kuin saarnaamiseen. Hänen ihmeensä vahvistivat hänen sanojensa totuuden, sen ettei hän tullut tuhoamaan vaan pelastamaan. Mihin tahansa hän meni, sinne uutiset hänen armeliaisuudestaan kulkivat hänen edellään. Missä hän oli käynyt, siellä hänen myötätuntonsa kohteet iloitsivat terveydestä ja kokeilivat vasta saamiaan voimia. Ihmiset tungeksivat hänen ympärillään kuullakseen heidän huuliltaan teoista, jotka Herra oli tehnyt. Hänen äänensä oli ensimmäinen ääni, jonka monet olivat koskaan kuulleet, hänen nimensä ensimmäinen sana, jonka he olivat koskaan lausuneet, hänen kasvonsa ensimmäiset, joihin he olivat koskaan katsoneet. Miksi he eivät rakastasi Jeesusta ja kaiuttaisi hänen ylistystään? Kulkiessaan kylien ja kaupunkien läpi hän oli kuin elävä virta, joka levitti elämää ja iloa." (SLS 12-13.)
lauantai 1. helmikuuta 2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti