TAULU 1
1 Sigfrid Henrikinpoika Tornberg, nimismies, s. 10.6.1722 Alatornio, k. 7.3.1801 Kuusamo, Kirkonkylä, Kantoniemi.
Puoliso: Vihitty 8.4.1746 Kuusamo Sofia Esaiaksentytär Fellman, s. 1.5.1722 Kemijärvi, k. 23.8.1782 Kuusamo kk Kantoniemi. Sofia Fellman oli syntyisin eräästä Suomen vanhimmista pappissuvuista. Hänen isänsä oli Kemijärven kappalainen Esaias Fellman. Hän oli toisen polven kappalainen Kemijärvellä. Isänsä Esaias Mansvetuksenpoika Fellman Iljander oli kuuluisa lappalaisten käännyttäjä ja ankara kristinuskon levittäjä, joka palveli pappina 49 vuotta. Fellmannin sisarukset näyttävät olleen kovasti Tornbergin miesten suosiossa, eikä ihmekään, sillä he ovat perimätiedon mukaan olleet hyvin kauniita ja tarmokkaita. Sofian vanhempi sisko, Anna 1714-1786, avioitui Sigfridin pikkuserkun kauppias Lars Johaninpoika Tornbergin 1702-1772 kanssa ja nuorempi sisko, Klara 1728-1763, nuoremman veljen porvari Johan Johaninpojan 1706-1775 kanssa. Sofian ensimmäinen puoliso oli Kuusamon nimismies Johan Sigfridinpoika Granroth, joka kuoli 33-vuotiaana 21.12.1744. Tästä avioliitosta oli 2 lasta. Vajaat puolitoista vuotta myöhemmin, 8.4.1746 hän avioitui Alatornion kappalaisen pojan Sigfrid Tornbergin kanssa. Olivatko he tutustuneet toisiinsa mahdollisesti Sofian vieraillessa siskojensa perheissä, voidaan vain arvailla. Vanhemmat: Esaias Esaiaksenpoika Fellman, s. 2.1675 Kemijärvi, k. 11.5.1736 Kemijärvi ja Susanna Christianintytär Elingius, s. 1682 Jukkasjärvi, Ruotsi
Lapset:
Henrik s. 28.7.1747 Kuusamo kk. Kantoniemi.
Sofia s. 25.11.1749 Kuusamo kk. Kantoniemi, k. 16.12.1749 Kuusamo.
Johan s. 23.10.1750 Kuusamo kk. Kantoniemi.
Sigfrid s. 22.3.1753 Kuusamo kk. Kantoniemi.
Iisak s. 14.3.1755 Kuusamo kk. Kantoniemi.
Maria s. 4.6.1758 Kuusamo kk. Kantoniemi, k. 31.8.1759 Kuusamo.
Abraham s. 9.4.1760 Kuusamo kk. Kantoniemi, k. 1.5.1760 Kuusamo.
Jakob s. 12.8.1761 Kuusamo kk. Kantoniemi.
Nicolaus Nils s. 18.2.1764 Kuusamo kk. Kantoniemi.
Jo nimismiesaikanaan Sigfrid Tornberg harrasti kalastuksen lisäksi huuhtaviljelystä. Kuusamon talonpoikaiselämä-kirja kertoo: "Eronneella nimismiehellä Sigfrid Granrothilla, nimismies Sigfrid Tornbergilla ja lautamiehellä Antti Pesosella ja Sihveri Lämsällä oli yhteinen huuhta Kaikkojärven rannalla."
Mainittu Sigfrid Granroth oli Sigfrid Tornbergin vaimon Sofia Fellmannin ensimmäisen meihen isä eli appi. Nimismiehen palkka maksettiin vielä Sigfrid Tornbegin aikaan verovapautena; hänen seuraajansa kruununnimismies oli kruunulta palkkaa saava virkamies. Nimismiehen virkakautensa jälkeen perhe asui veroa maksavana talollisena entisessä virkatalossaan ja toimi lautamiehenä 15 vuotta. Avioliitosta syntyi yhdeksän lasta, joista molemmat tytöt ja yksi poika kuolivat pieninä. Pojista ainoastaan nuorin Nils lähti opiskelemaan ja hänestä tuli aikoinaan Rovaniemen ensimmäinen nimismies ja hänen jälkeläisensä kunnostautuivat yrittäjinä, tehtailijoina ja laivan varustajina. Toiset veljekset asettuivat eri puolille silloin laajaa Kuusamon pitäjää ja pian heidän jälkeläisensä ympäri Koillis-Suomea.
MANSIKKAA Joensuu - Eno - Kontiolahti - Enon Mansikka, Elvi ja ...
www.kolumbus.fi/~kl7700/enonmansikka/
Kaskiviljelymenetelmät
Kaskiviljelyn perustekniikka on puuston poltto ja viljelykasvien
viljely poltossa muodostuneessa tuhkakerroksessa. Poltto aiheuttaa ...En tiennyt, mitä huuhta tarkoittaa. Löysin tiedon eo. linkistä. Alla on lainaus ko. linkistä.
"Kaskiviljelymenetelmät
Kaskiviljelyn perustekniikka on puuston poltto ja viljelykasvien viljely poltossa muodostuneessa tuhkakerroksessa. Poltto aiheuttaa kemiallisia ja biologisia muutoksia, jolloin huomattava osa maaperän pintakerroksesta ja poltettavan puuaineksen ravinteista muuttuu kasveille käyttökelpoiseen muotoon.
Kaskiviljelyn perustekniikka on puuston poltto ja viljelykasvien viljely poltossa muodostuneessa tuhkakerroksessa. Poltto aiheuttaa kemiallisia ja biologisia muutoksia, jolloin huomattava osa maaperän pintakerroksesta ja poltettavan puuaineksen ravinteista muuttuu kasveille käyttökelpoiseen muotoon.
Kaskiviljely jaotellaan poltettavan puuston perusteella kahteen pääryhmään:
huuhtaviljelyyn ja lehtimetsä- eli kiertokaskiviljelyyn.
Huuhtakaski
Huuhtakaski on pääasiassa luonnontilaisten kuusikoiden kaskeamismenetelmä. Huuhtaa tunnetaan kolmea eri tyyppiä:
1) Yhden polton ja yhden sadon huuhtatyypissä kaadettua raiviota kuivattiin vuosi tai kaksi, jonka jälkeen se poltettiin. Vilja kylvettiin polton jälkeen ilman alueen raivausta tai siivousta suoraan palon jättämään ryteikköön. Siementä ei myöskään mullattu.
2) Kahden polton ja yhden sadon huuhtatyypissä kaski poltettiin kahteen kertaan. Ensimmäinen poltto tapahtui kaadon jälkeen toisen vuoden keväällä tai kevätkesällä. Vuoden kuluttua alue poltettiin toiseen kertaan, jolloin paloi huomattava osa ensimmäisessä poltossa palamatta jääneestä puuaineksesta. Vuoden taukoa polttojen välillä on selitetty, että tuhkassa oleva voima ehtii imeytyä maahan. Kylvö suoritettiin toisen polton jälkeen ja siemen on voitu jopa mullata.
3) Kahden polton ja kahden sadon huuhtatyypissä on ensimmäiseen satoon asti sama menetelmä kuin ensimmäisessä huuhtatyypissä. Ensimäisen sadon korjuun jälkeen huuhta raivattiin ja seuraavana kesänä se poltettiin toiseen kertaan. Toisen polton jälkeen kylvettiin alueelle toinen vilja.
Huuhtakasket tehtiin yleensä kauas asumuksista ns. ei kenenkään maalle. Poltto huuhtakaskessa on tapahtunut ylipalona. Ylipalo vastaa polttotekniikaltaan nykyistä metsän uudistuksessa käytettyä kulotusta. Viertämistä eli palavien puiden vierittämistä pitkin poltettavaa aluetta ei ylipalossa tehty. Huuhtakoukulla on voitu siirrellä palavia puita roviolle, jolloin ne ovat palaneet paremmin. Viljelykasvina huuhdassa on ollut poikkeuksetta ruis."
Huuhtakaski
Huuhtakaski on pääasiassa luonnontilaisten kuusikoiden kaskeamismenetelmä. Huuhtaa tunnetaan kolmea eri tyyppiä:
1) Yhden polton ja yhden sadon huuhtatyypissä kaadettua raiviota kuivattiin vuosi tai kaksi, jonka jälkeen se poltettiin. Vilja kylvettiin polton jälkeen ilman alueen raivausta tai siivousta suoraan palon jättämään ryteikköön. Siementä ei myöskään mullattu.
2) Kahden polton ja yhden sadon huuhtatyypissä kaski poltettiin kahteen kertaan. Ensimmäinen poltto tapahtui kaadon jälkeen toisen vuoden keväällä tai kevätkesällä. Vuoden kuluttua alue poltettiin toiseen kertaan, jolloin paloi huomattava osa ensimmäisessä poltossa palamatta jääneestä puuaineksesta. Vuoden taukoa polttojen välillä on selitetty, että tuhkassa oleva voima ehtii imeytyä maahan. Kylvö suoritettiin toisen polton jälkeen ja siemen on voitu jopa mullata.
3) Kahden polton ja kahden sadon huuhtatyypissä on ensimmäiseen satoon asti sama menetelmä kuin ensimmäisessä huuhtatyypissä. Ensimäisen sadon korjuun jälkeen huuhta raivattiin ja seuraavana kesänä se poltettiin toiseen kertaan. Toisen polton jälkeen kylvettiin alueelle toinen vilja.
Huuhtakasket tehtiin yleensä kauas asumuksista ns. ei kenenkään maalle. Poltto huuhtakaskessa on tapahtunut ylipalona. Ylipalo vastaa polttotekniikaltaan nykyistä metsän uudistuksessa käytettyä kulotusta. Viertämistä eli palavien puiden vierittämistä pitkin poltettavaa aluetta ei ylipalossa tehty. Huuhtakoukulla on voitu siirrellä palavia puita roviolle, jolloin ne ovat palaneet paremmin. Viljelykasvina huuhdassa on ollut poikkeuksetta ruis."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti