tiistai 25. joulukuuta 2012

Uuden Vuoden arvoitus?

 
Kulkiessaan se ei pidä ääntä ollenkaan. Se saa kuitenkin erään kapistuksen raksuttamaan tai lyömään. Kuluessaan se ei kulu kuitenkaan. Se on meiltä salattu. Se voi yllättää meidät. Sen voi hukata, menettää ja kadottaa. Sitä voi käyttää oikein tai väärin monella tavalla: antaa, saada, jakaa, varastaa, leikata ja tuhlata. Sitä voi mitata ja arvioida. Jotkut pyytävät ja rukoilevat sitä lisää. Toiset tiedostavat sen tärkeyden ja arvostavat sitä. Odottaessaan se tuntuu pitkältä. Se voi kulua nopeasti tai hitaasti. Joskus voi tuntua siltä, että se on pysähtynyt, vaikka se ei voi pysähtyä. Tai on se joskus pysähtynytkin. Joskus se päättyy ja alkaa taas uudelleen. Sitä ei voi lainata. Ihminen ei voi hallita sitä. Jotkut haluaisivat lopettaa ja tappaa sen tai pitkittää sitä. Sitä voi muistella. Sanotaan, että se kultaa muistot. Siitä voi myös haaveilla ja kiittää. Jotkut ovat kironneetkin sen, vihannet sitä ja katkeroituneet sille. Meidän pitäisi tietää ja tuntea se. Olemme siitä vastuussa ja joudumme tekemään sen käytöstä tiliä. Se on meille lahja. Sen olemusta on vaikea käsittää. Siinä menee ikuisuus, kun sitä miettii.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minulle tuli mieleen AIKA, se kävi niin monen asiaan, joista kirjoitit. Raija

Paavo Hautala kirjoitti...

Aika on oikea vastaus. Minun piti ensin kirjoittaa runo, mutta siitä tulikin sitten arvoitus. Olen tehnyt niin monta arvoitusta, että ajatukseni "juuttuivat" niihin.