Lamppujen ilosanoma!

"Minä tutkin lampuilla Jerusalemin..." (Sef. 1:12.) Pimeät paikat tutkitaan lampuilla. Lampuilla tutkiminen tuo mieleen tarkasti tehtävän työn. Lamppuja tarvitaan kadonneen etsimiseen tai töryn ja lian havaitsemiseen, jotta ne voitaisiin puhdistaa. Jumalan sana on lamppu. Herra käyttää sanaa, kun hän tutkii sydämemme pimeät paikat, "peräkammarit", nurkat, "vintit", pohjakerrokset ja perustukset. Jumala tekee tutkimustyönsä huolella. Hän ei tee tätä työtä itsensä tähden tietääkseen millaisia me olemme. Hän tietää meistä kaiken, koska kaikki on avointa ja paljastettua hänen kaikkinäkeville silmilleen. Hän tekee sen meidän pelastuksemme ja hengellisen kasvumme tähden. On tärkeää, että meille itsellemme paljastetaan sydämemme tila sellaisena kuin Jumala sen näkee. Karu totuus on se, että olemme sokeita omille virheillemme. Toiset ihmiset huomaavat virheemme ja puutteemme paljon paremmin kuin me itse. Jumala käyttää sanansa lisäksi myös lähimmäisiämme, jotta huomaisimme parannusta kaipaavat asiat elämässämme. Tietyt, meille sallitut, kokemukset voivat paljastaa yllättäviäkin asioita sisimmästämme, sellaisia, joita emme ole tiedostaneet olevan olemassakaan. Tällaiset hetket ovat tärkeitä ja arvokkaita. Meidän ei pidä loukkaantua, vihastua, katkeroitua eikä luopua toivosta muuttua Jumalan paljastavan valon edessä. "Minkä valo paljastaa, sen veri puhdistaa", on rohkaiseva tieto ja se antaa toivon ja lohdutuksen "totuuden" hetkellä. Kotimme siivoustyö on monivaiheista ja aikaa vievää puuhaa. Samoin on meidän hengellisen huoneemme puhdistamisen laita. Golgatalla avattiin puhdistuslähde, mutta puhdistusprosessi meissä jatkuu läpi elämän ja Jumalalla on taitoa, kärsivällisyyttä ja rakkautta meitä kohtaan kaikissa eri vaiheissa. Hän ei koskaan jätä aloittamaansa työtä puolitiehen. Nyt olemme keskenkasvuisia, mutta kerran saamme armosta olla täydellisesti Kristuksen kaltaisia. Jumalan lamppuihin liittyy ilosanoma, vaikka joutuisimmekin niiden polttavaan valoon!