sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Jeesus kutsuu erityisesti nuoria seuraamaan häntä!

Tänä aamuna Annen kummitäti, Katri, halusi lähteä kirkkoon. Hän pyysi meitä tulemaan mukaansa. Kuusamon Pyhän Ristin kirkko on tällä hetkellä remontoitavana. Remontin on määrä kestää jouluun saakka. Jumalanpalvelukset pidetään siihen asti seurakuntatalolla. Keskikesän kauneus oli kauneimmillaan, kun ajelimme Tolpanniementietä Kitronin puron yli seurakuntasalin pihaan. Matkalla huomio kiinnittyi erityisesti pihlajiin, jotka olivat täydessä kukassa. Pihlaja on yksi kauneimmista kukkivista ja tuoksuvista puista. Niitä on meidänkin pihamaallamme kauneutta ja tuoksua antamassa. Ruotsinpihlaja ei ole yhtä näyttävä kuin meidän omamme. Onkohan uralinpihlaja vielä kauniimpi kuin meidän suomalaisten, koska siitä on tehty kaunis laulu, vai ovatko ne samanlaiset? Yhtä kauniit! En tiedä! Konfirmaatiomessuun oli saapunut paljon väkeä. Kuusamon ex. kirkkoherra Raimo Karvonen avustajineen palveli messussa. Virret olivat kesäisen kauniita ja ne olivat suurimmaksi osaksi tuttuja, joten laulaminen tuntui sujuvan hyvin. Rippikoululaiset avustivat messussa tekstien lukijoina ja lauluesityksissä. Hoos. 14:2-9 ja Matt. 9:9-13 olivat vahvaa sanaa. Profeetta Hoosea esittää meille kaikille Jumalan kutsun ja vetoomuksen hyvin kauniilla sanoilla ja ajatuksilla. Jumala kutsuu meitä palaamaan, Herran, Jumalamme luo. Hän lupaa antaa meille syntimme anteeksi. "Vain sinulta, Herra, saa orpo osakseen rakkautta." - Minä parannan heidät heidän uskottomuudestaan. Minä rakastan heitä omasta tahdostani, vihani on väistynyt heistä pois. Minä virvoitan Israelin kuin aamukaste, ja niin se kukoistaa kuin lilja ja tunkee juurensa maahan kuin Libanonin setri. Sen versot leviävät, se kasvaa kauniiksi kuin oliivipuu, se tuoksuu kuin Libanon. Sen katveessa ihmiset saavat jälleen asua ja viljellä peltojaan. He kukoistavat kuin viiniköynnös, jonka viini on kuin Libanonin viini. Efraim, mitä hyötyä sinulla on epäjumalistasi! Minä vastaan sinun pyyntöihisi, minä pidän sinusta huolen. Minä olen kuin ikivihreä sypressi, vain minä kannan sinulle hedelmää." Kääntyminen Jumalan luo tuo aina siunauksen, kasvun ja pelastuksen. Jumala on tullut ihmisten luo parantajana ja pelastajana. Tästä kertoo seuraava Raamatun kohta; Matt. 9:9-13: "Kun Jeesus kaupungista lähtiessään kulki tulliaseman ohi, hän näki Matteus-nimisen miehen istuvan siellä. Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa minua", ja hän nousi ja lähti seuraamaan Jeesusta. Jeesus oli sitten aterialla hänen kodissaan. Sinne tuli myös useita publikaaneja ja muita syntisiä, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa. Tämän nähdessään fariseukset sanoivat Jeesuksen opetuslapsille: "Kuinka teidän opettajanne syö yhdessä publikaanien ja muiden syntisten kanssa!" Jeesus kuuli sen ja sanoi: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Menkää ja tutkikaa, mitä tämä tarkoittaa: 'Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja'. En ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä." Jeesus rakastaa syntisiä, mutta synnin harjoittamista hän ei rakasta. Jeesus ei vieroksunut syntisiä, eikä kaihtanut heidän seuraansa, koska hän halusi tavoittaa heidän sydämensä ja tehdä heidät terveiksi. Luottamus ja rakkaus syntyvät yhteydestä. Armahtavaisuus, jota Jumala tahtoo, on kuin silta, joka mahdollistaa erottavien kuilujen ylittämisen. Ateriayhteydellä on suuri merkitys rakkaussuhteen syntymiselle ja säilymiselle. Jeesus pyysi Matteusta seuraamaan häntä. Jeesuksen seuraaminen on uskon asia. Jeesuksen seuraaminen erottaa ihmisen maailman syntielämästä ja parantaa luopumisen tuomat harhat sielustamme. On suuri siunaus lähteä Jeesuksen seuraan nuorena. Jeesus kutsuu erityisesti nuoria seuraamaan häntä!

Ei kommentteja: