Kävin Oulussa työmatkalla

"-- olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu." (1 Piet. 3:15.) Pietarista tuli johtava lähetystyöntekijä ristin jälkeen. Hän oli ensimmäinen voimakas evankeliumin julistaja helluntain jälkeen. Pietari ymmärsi kuinka tärkeää on olla joka hetki valmiina todistamaan uskon ja toivon perustuksista kaikille niille, jotka kyselevät sitä ja ovat kiinnostuneita uskon asioista. Lähetystyö kuuluu kaikille uskoville. Seurakunnan tärkein tehtävä on evankeliumin julistaminen. Se ei kuulu vain papeille ja palkatuille työntekijöille vaan kaikille uskoville. Meille on annettu vastuu toinen toisistamme. Aikaa on vähän. Evankeliumi on julistettava nopeasti kaikille ihmisille. Voimakkain todistuksemme on elämä, jota elämme, Kristuksen yhteydessä.

Sapattina 28.6. lähdin Ouluun. Olin yhden yön Suvin, Tonin ja Jessican luona. Minua pyydettiin rukoilemaan siunausta Maria ja Juhani Junttilan pojalle, joka syntyi 15.2.2009. Vanhemmat olivat antaneet pojalle kolme kaunista nimeä, Joonatan Onni Juhani. Joonatan tarkoittaa hepr. Jahve on antanut tai Jumalan lahja. Onni on nimi, jonka merkitys on kaikille selvä. Juhani -nimi tulee Johannes -nimestä ja tarkoittaa hepr. Jumala on armollinen. Kuuluisin Joonatan oli Saulin vanhin poika, joka oli kruununperijä. Hän kuitenkin luopui kruunustaan ja antoi sen vapaaehtoisesti Daavidille, koska hän uskoi Jumalan valinneen Daavidin kuninkaaksi Saulin sijaan. Joonatan oli uskollinen Daavidin ystävä. Joonatan oli harvinaisen jalo persoona.

Marian ja Juhanin Joonatan on erittäin suloinen poika. Hymyilevä, hyväntuulinen ja elämää tarkasti seuraava. Hän saa osakseen paljon rakkautta. Kun otin Joonatanin syliini ja rukoilin hänen elämäänsä siunausta, hän nukahti rauhalliseen uneen.

"Olet lähtenyt lapseni pieni elon merta purjehtimaan, on purtesi heikko ja pieni, pyydä enkeli auttamaan."
"Vaikk' olen heikko, pieni, en pelkää mitään, taivaan Isä johtaa tieni käynpä länteen, itään. Enkelinsä lähettääpi käymään vierelläni, valkosiipi luoksein jääpi, turvaks, suojakseni."
Enkelien suojelusta ja varjelusta Junttilan perhe tarvitseekin, koska he muuttavat loppukesästä Amerikkaan kahdeksi vuodeksi Juhanin työn tähden.

Joonatanin kummeiksi tulivat: Janne Junttila & Outi Aine-Junttila, Arttu Präktig ja Anja Husa. Anja Husa piti Joonatanille kauniin puheen. Maria oli tehnyt tilaisuuteen käsiohjelman. Ohjelmasta löytyvät tekstit: Jes. 43:1,2; Luuk. 2:40; Ps. 139:13-18. Minun tekstini olivat: Mark. 10:13-16; Matt. 18:3; Jes. 54:13; 5 Moos. 11:18,19.

Kun juhlahetki päättyi, alkoi välittömästi voimakas raesade. Sade oli hyvin vaikuttava kokemus. Se oli kuin taivaan vastaus rukoukseen. "Minä siunaan sinua, minne ikinä kuljetkaan!"

Marian ja Juhanin perhejuhlaa vietettiin heidän 6-vuotis hääpäivänä (sokerihääpäivä). Sanoin nuorille, että heidän elämänsä on nyt makeimmillaan.

Tutustuin Marian lähiomaisiin Torniossa asuessamme. Juhlaan oli saapunut Malla-äiti ja Marian sisarukset Paula ja Arttu Präktig. Nuoret olivat aikuistuneet. Olen tavannut heidät viimeksi heidän varhaislapsuudessaan. Heitä oli mukava nähdä pitkästä aikaa. Paula on pianisti ja hän lauloi hauskan oravasta kertovan laulun. Arttu on opiskelija ja hän etsii omaa alaansa. Mallan olen tavannut useammin työn merkeissä, mm. lähetyksen johtokunnan kokouksissa ja seurakuntamme juhlissa. Juhanin omaisia näin ensimmäistä kertaa. Ensitapaaminen oli lämmin ja ystävällinen. Risto ja Inkeri Junttila asuvat Helsingissä, Katajanokalla. Risto Junttila on kirkkoneuvos ja hän on toiminut rajaseutupappina Torniossa ja Karungissa. Inkeri Junttila on kotoisin Turtolasta. He viettävät kesäänsä Tornionjokilaaksossa. Inkeri ja Risto Junttilalla on kolme poikaa, Janne, Juho ja Juhani. Pojat ovat opiskelleet ahkerasti ja heillä kaikilla on hyvät ammatit. Kaikki pojat ovat perheellisiä. Inkerillä ja Ristolla on kuusi lastenlasta, kolme poikaa ja kolme tytärtä. Kaikki lapset olivat juhlassa mukana. Heitä oli mukava seurata. Risto Junttila sanoi tuntevansa Anjan vanhemmat, Ritva ja Paavo Husan, Rovaniemeltä, ja Paavon sukulaisia, jotka ovat kotoisin Tornionjokilaaksosta. Myös minun sukulaisistani hän tunsi ainakin Mikko Hautalan, Seinäjoelta, ja Aila ja Heikki Sipolan, Raahesta. Näin ne asiat kiertyvät.

Suvin ja Jessican kanssa pistäydyimme Kukkiva Kunnas -puutarhalla. Tein nuorille kukkapenkin, koska he eivät olleet sitä vielä tehneet. Siitä tulikin mukavan piristävä. Ostin myös joitakin monivuotisia taimia Kuusamon kotimme puutarhaan.

Katariina Helmius, joka on kirkollamme työharjoittelijana, lähti samalla kyydillä Ouluun katsomaan kahta poikaansa, Viliä ja Jarkkoa. Molemmat pojat ovat kehitysvammaisia ja he asuvat hoitokodissa. Tapasin pojat ensimäistä kertaa. Pojat olivat erittäin mukavia ja iloisia kavereita. Katariina ajoi mennen tullen lähes koko matkan, joten minä sain levätä. Matkalukemisena minulla oli Torey Haydenin kirja, "Tiikerin lapsi". Tämä kirja on todella mielenkiintoinen ja opettavainen. Kun tulin sunnuntai-iltana melko myöhään kotiin, en malttanut laskea kirjaa kädestäni ennen kuin sain luettua sen läpi. Kirjassa on sivuja 428. Kello oli 2.40 yöllä kun painoin kirjan kannet kiinni ja menin nukkumaan.

Kiitos Jumalalle ja kaikille, joita matkalla kohtasin! Herra teitä siunatkoon ja varjelkoon koko elämänne ajan!
Muistetaan toisiamme rukouksin!