lauantai 20. kesäkuuta 2009

Yhteisöllisyydestä!

Minkälainen on hyvä yhteisö?
Kaikki ihmiset ovat erilaisia. Identtiset kaksosetkin ovat erilaisia. Kaikilla ihmisillä on kuitenkin ainakin yksi yhteinen piirre. Tarve kuulua, johonkin. Jos ihminen kuitenkin elää kuin "yksinäinen susi" tai erakko, niin se ei ole normaalia. Jumala loi ihmisen sosiaaliseksi olennoksi. Yhdessä eläminen, kasvaminen ja toimiminen, tuo iloa ja antaa elämälle mielekkyyttä ja tarkoitusta. Jumala on kiinnostunut tiimeistä ja pienryhmistä, jotka työskentelevät yhdessä Jumalan suunnitelmaa toteuttaen. Tiimit ja solut liittyvät suurempiin kokonaisuuksiin ja näin yhteen liittyvät Jumalan joukot voivat toteuttaa Jumalan suunnitelmia laajemmissa mittasuhteissa. Jumala on kiinnostunut hyvin toimivasta yhteisöstä. Hän toivoisi, että koko maailma olisi kuin yksi onnellinen perheyhteisö.

Vedenpaisumuksen jälkeen rakennettiin kaupunki ja valtava torni. Ihmiset halusivat lyöttäytyä yhteen. Tällaista yhteisöllisyyttä Jumala ei kuitenkaan hyväksynyt. Se ei kuulunut Jumalan suunnitelmiin. Jos yhteisöllisyys ajaa itsekkäitä, ylpeitä ja omahyväisiä asioita, se johtaa jumalattomaan elämään. Jumala hajotti pahan liittoutuman ja kutsui Aabrahamin, josta Hän teki toisenlaisen yhteisön. Jumala alkoi rakentaa tahtonsa mukaista yhteisöllisyyttä omiensa kautta. Jumalan kansa maan päällä on Jumalan perustama yhteisö. Usko ja tähän yhteisöön kuuluminen liittyvät toisiinsa. Aabrahamin usko ja luottamus Jumalaan tuli ilmi hänen elämässään rakkauteen perustuvana kuuliaisuutena. Jumalan kunnian ja Hänen tahtonsa etsiminen tulee olla Jumalan kansalle tärkeää tänäkin päivänä. Oman kunnian ja oman edun tavoittelu ei rakenna yhteisöllisyyttä oikeaan suuntaan. Tällainen yhteisöllisyys hajoaa kuin "Baabelin torni".

Raamattu vertaa seurakuntaa ruumiiseen ja rakennukseen. Ei kuitenkaan kuolleeseen ruumiiseen eikä kuolleeseen rakennukseen, vaan elävään. Elävä ihminen on monipuolinen ja hyvin toimiva kokonaisuus. Pää on ruumiin osista varmasti tärkein. Ilman päätä ei ole elämää. Nykyisin voidaan siirtää erilaisia elimiä toisilta ihmisiltä toisille. Ihmiset voivat tehdä ruumiinosistaan myös testamentin. Kuulin, että eräs henkilö oli tehnyt tällaisen testamentin. Hän kuoli melko nuorena ja hänen silmänsä siirrettiin toiselle ihmiselle hänen kuoltuaan. Oletko kuullut, että jollekin ihmiselle olisi siirretty pää? Olisikohan se mahdollista? Uskon, että vain Jumala pystyy antamaan uuden pään ja uuden sydämen. Jumala pystyy luomaan uuden luomuksen. Jeesus on seurakunnan pää. Me olemme tämän seurakuntaruumiin jäseniä. Ruumiissa jokaisella jäsenellä on tärkeä roolinsa. Jos jokin ruumiinosa puuttuu tai toimii heikosti tulee ongelmia. Ruumis ei voi hyvin. Seurakuntaruumiskaan ei voi hyvin, jos puuttuu jäseniä tai jäsenet ovat heikossa kunnossa tai jäsenet laiminlyövät tehtävänsä.
Jos seurakunnan energia ja voima hupenevat sisäisien ristiriitojen ja erimielisyyksien hoitamiseen, lähetystyö kärsii.

Meidän yksilöiden ja seurakunnan ongelmat voi hoitaa vain Jeesus. Jeesus voi parantaa niin yksilön kuin yhteisönkin. Yksi ihminen ja hänen hyvinvointinsa on Herralle tärkeä. Jos yksi jäsen kärsii, kaikki jäsenet kärsivät yhdessä. Jos yksi jäsen parantuu, parantuminen vaikuttaa koko ruumiiseen.

Asuntokaupoissa pelätään kaikkein eniten hometaloa. Home voi pysytellä piilossa, mutta ajan myötä se voi tuhota koko talon, kun sen vaikutus tulee ilmi. Monet ovat pettyneet taloonsa, homeen tähden.
Seurakuntaa verrataan rakennukseen. Voiko "seurakuntarakennuksesta" tulla "hometalo"? Kyllä voi! Onneksi Jeesus voi tehdä "hometalosta" terveen", kun tulemme hänen luokseen parannusta etsimään ja saamaan. Jeesuksen ristillä hankkima lääke on tehokasta. Ei ole mitään ongelmaa, jota Hän ei pystyisi hoitamaan. Mätäneminen ja home liittyvät toisiinsa. Herra haluaa liittää Hengellään seurakuntaansa eläviä rakennuskiviä. Hän liittää kivet paikoilleen yhteen niin, että rakennus kasvaa pyhäksi temppeliksi. Tämän temppelin kulmakivenä on Kristus. Kulmakiven ansiosta rakennus ei sorru eikä homehdu.

Kysyin alussa, että minkälainen on hyvä yhteisöllisyys? Hyvä yhteisöllisyys on sellainen, jossa Jeesus hallitsee päänä. Täydellisesti tämä toteutuu taivaassa ja uudessa maassa. Täydellistä yhteisöä ei löydy tämän maan päältä ennen Jeesuksen tuloa takaisin. Joku on sanonut, että jos löydät täydellisen seurakunnan ja ihanteellisen yhteisön, niin älä vain liity sellaiseen, koska liittymällä siihen, sinä pilaisit sen. Jumalan yhteisö on heikkoja ja syntisiä varten, jotka tarvitsevat armoa, anteeksiantoa, parantumista ja eheytymistä Kristuksessa Jeesuksessa. Kuulutko sinä tällaiseen yhteisöön?

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Itsekin nostaisin yhteisöllisyyden käsitteen yhdeksi tärkeimmistä. Huolta tulisi pitää tyyliin kyläyhteisöistä ja yhdessä jaetuista päämääristä. Näillä on myös demokratiaa ja terveyttä edistävä vaikutus.

Kuitenkin nykyisin yksilöllistymisprosessi tapahtuu yhteisön kustannuksella, joka johtaa höltyneisiin sosiaalisiin sidoksiin ja pahimmillaan anomian tilaan. Toisenlainen kehitys taasen johtaa korkeaan integraatioasteseen ja tiukkaan sääntelyyn, joka lopulta tukahduttaa yksilöllisen olemisen (primitiiviset yhteisöt). Avainasemaan nousee tasapainotila. Autonominen toisjohteinen luonne kykenee toimimaan vertaisryhmissään mutta myös kehittämään yksilöllistä ja persoonallista identiteettiään ilman traditioiden ja auktoriteettien mukana tuomaa painolastia.

Kykeneekö teidän seurakuntanne antamaan ihmiselle näitä valmiuksia toimimaan jo pitkälle eriytyneessä yhteiskunnassa?

Paavo Hautala kirjoitti...

Olen lukenut ja kuullut esitelmiä palvelevasta johtajuudesta. Työyhteisöt tai mitkä yhteisöt tahansa menestyvät ja voivat hyvin, jos yhteisön johtajat ovat pelveluhekisiä johtajia, jotka palvelevat itse ja kannustavat yhteisönsä jäseniä palvelemaan toisiaan. Ihmiset arvostavat palveluja. Jeesus on mielestäni paras esimerkki palvelevasta johtajuudesta. Jos saisimme yksilöinä ja yhteisönä enemmän palvelumieltä, monet asiat olisivat paremmin. Kateus, ahneus ja itsekkyys pilaavat yhteisön ilmapiirin hyvin nopeasti. Välinpitämättömmyys on aikamme ilmiö ja sen kanssa olemme tekemisissä päivittäin. On haastavaa olla läsnä ihmisten elämässä. Tarvitaan paljon rakkautta, myötätuntoa ja herkkyyttä, että osaisimme tehdä oikeita hvaintoja ympärillä olevasta elämästä ja vastata ihmisten tarpeisiin oikealla hetkellä ja oikealla tavalla.

Esitit kommenttisi lopussa kysymyksen seurakunnallemme. Oman seurakunnan arviointi on vaikea tehtävä. Ehkä seurakuntayhteisön ulkopuolella elävä osaisi paremmin arvioida seurakuntamme valmiuksia toimia yhteisömme hyväksi. Seurakuntamme on pieni ja voimavarat ovat vähäiset. Toisinaan vaikuttaa myös siltä, että jokainen jäsen käy omaa selviytymistaisteluaan yksin, koska kellään ei tahdo olla aikaa toisille.