"Niin kuin kotka houkuttelee pesuettaan lentoon ja liitelee poikastensa suojana, levittää siipensä, ottaa poikasensa ja kantaa niitä siivillään, niin Herrakin johdatti kansaansa, hän yksin; hänen kanssaan ei ollut vierasta jumalaa." (5. Moos. 32:11,12.)
Raamatussa on monia kotkaan viittaavia opetuksia. Tässä on yksi niistä. Kotka on kuningaslintu, jonka kokoa ja lentotaitoa ihaillaan. Kotkan pesä on erämaassa, korkealla puussa. Ympäristö on karua. Kalliot ja rotkot ovat kotkan poikasille vaarallisia. Pesästä putoaminen voi olla kohtalokasta. Kotkaemo tietää milloin siivet ovat siinä kunnossa, että niillä voi aloittaa lentoharjoitukset. Emon pitää houkutella pesuetta lentoon. Ensimmäinen lentoyritys on poikaselle pelottavin kokemus. Poikanen ei tunne siipiään, koska se ei ole koskaan käyttänyt niitä lentämiseen. Sen on myös opittava luottamaan emoonsa ja tottelemaan sen kutsuhuutoa.
Kun poikanen on saanut kerättyä tarpeeksi rohkeutta, se hyppää pesästä kohti tuntematonta. Tämä on poikaselle tärkeä hetki. Nyt se ymmärtää, että lentämisen aika on tullut. Emo vartioi poikastaan ja tietää milloin on riennettävä apuun. Kun poikanen väsyy, emo liitelee poikasen alapuolelle ja ottaa sen siipiensä suojaan ja kantaa turvaan. Näin emo tekee jokaisen poikasensa kanssa erikseen. Lentotaidon harjoittaminen on yksilöllistä.
Herra johtaa kansaansa ja sen yksityisiä jäseniä valvovan silmän alla.
Meidän pitää uskaltaa hypätä tuntemattomaan, kun Herra kutsuu meitä mukavuusalueeltamme suorittamaan meille uskotun tehtävän. Kun voimamme uupuvat Herra huomaa sen ja, järjestää meille avun oikealla hetkellä. Saamme päivittäin levätä hänen turvallisissa käsissään ja tehdä työmme uskossa hänen kanssaan.
Turvallista ja siunattua päivää sinulle ja läheisillesi!
maanantai 11. huhtikuuta 2016
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti