Torstaina 8.7. saapui suurin osa leiriläisistä kirkollemme yöksi. Olin silloin Loma-Ajakassa tekemässä viimeisiä valmisteluja avustajani kanssa.
Perjantaiaamuksi jäi vielä monia asioita hoidettavaksi. Lidilin pihassa autoni alkoi temppuilla. Sain sen kuitenkin juuri ja juuri käynnistymään rukouksen voimalla. Seuraava paikka oli Jessi. Sitten autoni teki tenän. Rukoukset eivät saaneet autoani käynnistymään. Mazdassa ei ollut mitään elonmerkkiä. Soitin korjaamoon ja pian kaksi miestä tuli apuun ja he hinasivat autoni lähellä olevaan korjaamoon. Janne tuli hakemaan minut Jessin pihasta, josta menimme yhdessä toimistollemme hakemaan puuttuvia tavaroita.
Nälkäinen leiriväki odotti kirkolla ruokaa. Ruokalistassa ja ohjelmassa oli lounaan alkamisajankohta erilainen. Ruokalistassa se oli klo 13.00 ja ohjelmassa klo 12.00. Emäntä oli katsonut ruokalistaa, joten ateria ei ollutkaan valmis kahteentoista mennessä. Ajattelin, että nyt ohjelman aikataulu menee pahasti pieleen. Pysyimme kuitenkin aikataulussa muun ohjelman suhteen, koska nuoret syövät ruokansa nopeasti.
Autokorjaamolta soitettiin klo 12.00 ja ilmoitettiin, että Mazdani oli nyt valmis. Starttimoottori oli kärähtänyt ja se oli vaihdettu uuteen. Michael vei minut korjaamoon ja minulle tuli jälleen kova kiire, koska peräkärry oli haettava Tolpanniemestä. Sitä tarvittaisiin leirillä viikon aikana.
Linja-auto saapui kirkkomme pihaan ajoissa ja pian olimmekin menossa Kuusamon keilahallille. Kaikilla oli jo kiire aloittamaan leiriä. Seikkailua ja vauhtia riittäisi nyt kymmenen päivän ajan. Ajattelin, että kestääkö kuntoni tällaista menoa koko leirin ajan vai lopahdanko kesken kaiken. Keilahallilla vierähti kolme tuntia. Keilauskisa, squash, snoker, punttisali ja juoksukilpailu saivat leiriläisten hien pintaan. Juoksukilpailu Kuusamon urheilukentällä oli viimeisenä ohjelmassa ennen saunaa. Juoksukilpailussa ohjaajilla oli oma sarjansa, joten minunkin piti asettua lähtöviivalle juoksemaan 400 m. Maratoonarit menivät menojaan. Minun oli tyydyttävä viimeiseen sijaan. Kannustuksesta huolimatta en jaksanut juosta koko matkaa, koska lähdin liikkeelle alussa liian kovaa vauhtia. Loppusuoralla Kristina pysähtyi kävelemään kanssani ja antoi myötätunnosta minun mennä ohitseen ja saavuin maaliin vähän ennen häntä.
Keilahallikokemuksen jälkeen lähdimme, viime vuodesta tuttuun, Loma-Ajakkaan, jossa meillä oli lämmin vastaanotto. Perjantai-illan ohjelmaan kuuluivat majoittuminen, ruokailu, tutustumisleikki, raamattutunti ja saunominen sekä iltapala.
Lämpimät paljut tekivät saunomisesta suorastaan ylellisen kokemuksen. Lämmin kesäaurinko oli myös tehnyt tehtävänsä ja saanut Ajakkajärven veden mukavan lämpöiseksi. Uimaranta olikin ahkerassa käytössä koko viikon ajan.
Kodikas piha-aitta antoi minulle tervetulleen levon ja hiljaisuuden ja palautti voimani aamuun mennessä.
Tuli ehtoo ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen leiripäivä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti