"Sinähän voisit tehdä sen tuosta valkoisesta mehukanisterista", sanoi Toni, kun en saanut mistään lainattua tarvitsemaani valkoista sokeripalaa.
Aamulla ihmettelin, miksi Anne soittelee Oulun eri seurakuntien papeille ja kyselee heiltä lainaksi jotakin. - Sokeripala oli jäänyt Kuusamoon, vaikka kysyin Annelta pariinkin kertaan, että oliko se mukana? En viitsinyt tarkistaa asiaa, koska sain kaksi kertaa saman kyllä-vastauksen. Onneksi häät alkaisivat vasta klo 15.00. Ajattelin, että meillä olisi riittävästi aikaa hoitaa tämä asia. Lähdimme Suvin ja Tonin kanssa kierrokselle. Sain tietää, että Biblia-seuran kirjakaupassa myydään sellaisia. Kauppa oli lauantaina suljettu ja ovessa oleva puhelinnumero ei vastannut. - "Tuossa on joku kirkko", katsotaan onko se auki, sanoin, ja ajoimme kirkon parkkipaikalle. Ovet olivat kiinni. Ilmoitustaululla oli monien pastoreiden nimet ja puhelinnumerot. En saanut kehenkään yhteyttä. Sitten joku mökillään ollut nainen, joka ei ollut enää työelämässä, vastasi, ja kehotti menemään Tuomiokirkon aulaan hakemaan lehden, josta näkyisi viikonlopulla työssä olevien pastoreiden nimet ja puhelinnumerot. Tuomiokirkossa oli meneillään hautajaiset. Kolmen miehen voimin etsimme sokeripalaa sakastista. Ei löytynyt. Suntio antoi minulle pienen valkoisen muistilapun ja sanoi, että tästä voisit tehdä sellaisen hätätapauksessa. Hän ehdotti myös, että tulisin puolen päivän aikaan uudelleen. Silloin kirkossa olisi häät ja ehkä vihkipappi voisi auttaa. Piti lähteä pois ilman sokeripalaa, vain valkoinen pieni paperilappu kädessä. En muistanut ottaa lehteäkään.
Tonin ehdotus olisi seuraava vaihtoehto. Keittiön alakaapissa oli tyhjä valkoinen mehukanisteri. Otin sen esille ja leikkasin saksilla sopivan palan. Kun se oli valmis ja sovitin sitä paitaani, niin puhelin soi. Naispastorin puhelinvastaajaan jättämäni viesti oli mennyt perille. Hän lupasi toimittaa sokeripalan Tuomiokirkon suntiolle, josta Suvi ja Toni sen hakivat. Kaikki oli nyt kunnossa ja lähdin ajelemaan Peuhun kartanoon. Uusi seikkailu oli alkamassa.
sunnuntai 25. heinäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti