Rukoillessaan Jumalan kansa käänsi katseensa temppeliin päin. Kun uskovat rukoilevat tänä päivänä he kääntävät katseensa Jeesuksen puoleen. Jeesus on elävä temppeli ja temppelin keskus. Hän on ylimmäinen pappimme, joka elää rukoillakseen puolestamme. Kaikissa suhteissa katsekontakti on tärkeä asia. Ilman katsekontaktia ei synny luottamuksellista suhdetta. Jeesus kääntää katseensa meidän puoleemme ja me saamme kääntää katseemme Hänen puoleensa. Kun katseemme kohtaavat Jumalan läsnäolon valkeudessa, niin rakastumme Jumalaan ensi silmäyksellä. Kenenkään toisen katseessa ei ole niin paljon rakkautta armoa ja uskollisuutta kuin Hänen katseessaan.
Psalmissa 138 Daavid kiittää ja ylistää Jumalan nimeä ja Hänen luonteensa kauneutta. Vaikka Herra asuukin korkeuksissa, hän näkee alhaisimmankin. Hän näkee meidät kaikki ja tietää meistä kaiken mahdollisen. Hän tuntee menneisyytemme, nykyisyytemme ja tulevaisuutemme. Mikään ei ole häneltä salattua. Hän näkee meidät etäältä. Hänen ei tarvitse tulla lähelle. Tuhlaajapojan isä tunsi poikansa jo kaukaa. Isä näkee tulemmeko hänen luokseen nöyränä vai ylpeänä. Nöyrää ja katuvaista sydäntä Herra ei koskaan hylkää eikä jätä yksin. Hänen armonsa ja uskollisuutensa kietoo tällaisen sydämen rakkauden syleilyyn, jossa pelko ja arvottomuuden tunne poistetaan.
Jumalan antamat lupaukset ovat lujia. Tässä maailmassa kaikki on epävarmaa, paitsi Jumalan lupaukset. Niiden varassa jaksamme tehdä matkaamme levollisella mielellä. Ahdistukset ja koettelemukset eivät aiheuta paniikkia, koska uskova tietää, että hänen rukouksensa kuullaan taivaassa ja apu tulee aina silloin, kun sitä eniten tarvitsemme. Meille ei tapahdu mitään pahaa ilman Jumalan sallimusta. Daavid joutui lakkaamatta huutamaan Jumalaa avuksi ja aina hänen huutoonsa vastattiin. Samalla tavalla Herra kuulee meidänkin hätähuutomme ja hän vastaa meille ajallaan. Vaikka kulkisimmekin ahdingosta ahdinkoon Herra antaa meille voimaa elää rohkealla mielellä rauha sydämessä. Sydämessämme asuva rauha perustuu Jeesukseen ja sen tähden se ei ole riippuvainen olosuhteistamme. Herra vie aina työnsä päätökseen. Jumalan työt eivät jää keskeneräisiksi. Tämä on rohkaiseva ajatus, kun ajattelemme sitä työtä, minkä hän on aloittanut meissä.
lauantai 5. kesäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti