Sinin ja Terhon sokerihääpäivä oli eilen 20.11.2010

Lähetän Sinille ja Terholle myöhästyneet hääpäivä onnittelut. Vietitte eilen 20.11.2010 sokerihääpäiväänne. Olette olleet naimisissa kuusi vuotta. Elämänne on nyt makeimmillaan. Kuusi vuotta sitten hääpäivänne 20.11.2004 oli lauantai eli sapatti. Myös tämän vuoden 20.11.2010 viikonpäivä oli sapatti. Sääkin oli suurin piirtein samanlainen kuin nytkin, vähän lunta ja pakkasta.

Tässä teille rohkaisun sana:
"Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus." (1. Kor. 13:13.)

Saakoon nämä kolme kultaista sidettä sitoa teidät yhteen katkeamattomilla siteillä päivästä päivään ja vuodesta toiseen elämänne loppuun saakka!
Onnea ja Jumalan siunausta toivottaen, vihkipappinne, Paavo!

PS.
Kuusi vuotta on siitä jo aikaa, kun saitte viettää hääyön taikaa.
Mökissä, Kuukkelin, lintuset lauloi, onnen sävelin taival alkoi.
Nyt olen ukki ja Anne on mummi. Suvi on Mikaelin täti sekä kummi.

Kuka olen?

Kuka Raamatun henkilö olen?
- Äidilläni on seitsemän veljeä ja yksi sisko. Äitini sisko on naimisissa ismaelilaisen miehen kanssa ja heillä on yksi poika. Minulla on kaksi veljeä. Olen nuorin veljistä ja minulla on nopeat jalat kuin aavikon gasellilla.

Jouluvalmistelut ovat alkaneet

Tänään Kuusamon kaupungin työntekijät pystyttivät kaksi suurta, komeaa ja tasaisen tuuheaa joulukuusta. Toisen, kaupungintalon eteen ja toisen, torille. Jouluvalot ilmestyivät myös entisille paikoilleen. Viime jouluna nämä valot olivat käytössä ensimmäisen kerran. Kyllä ne Kuusamon pimeyttä poistavat ja luovat tunnelmaa ihan mukavasti. Valojen aiheena on säteilevä kuusi. Ne ovat oikein kauniin näköiset. Viime jouluna kaikki lamput eivät palaneet kunnolla, vaikka niitä yritettiin korjata vähän väliä. Anne tiesi kertoa, että valot ovat nyt olleet korjattavana siellä mistä ne hankittiin eli Virossa. Toivottavasti ne ovat kunnossa koko pimeän kauden ajan. Talojen pihoihin on myös ilmestynyt jouluvaloja. Itse en ole vielä niitä laittanut, koska meillä on niin paljon kirkkaita pihavaloja, joista tulee valoa oikein hyvin. Kynttilöitä olemme kyllä polttaneet ja tuliroihuja. Elävä tuli on kaunista katsella. Toivottavasti lumi pysyy puissa ja maassa eikä sula pois yhtenään. Tällä hetkellä luonto on kauniin valkoinen.

Älä anna minun hairahtua

Kun ihminen on hädässä, hän huutaa apua. Huutaminen on yleensä ahdinkoon ja hätään joutuneen ihmisen ensireaktio tilanteesta. Huutaminen poistaa sisäistä ahdistusta ja raivaa tietä sanoille, jotka tulevat myöhemmin. Psalmin 141 avaussanat ovat:
"Herra, minä huudan sinua! Riennä avukseni, kuule ääneni, kun sinua huudan!"

Psalmin kirjoittajan huuto kohdistuu Herran puoleen. Kokemuksesta hän tietää, että huuto kuullaan ja apua on mahdollista saada. Herralle osoitettu huuto kertoo siitä, että huutaja ei luota omiin voimiinsa ja - neuvoihinsa avun saamisessa, vaan Jumalaan. Hän tarvitsee ulkopuolista apua, Jumalan apua. Huudolla on osoite ja se löytää tiensä sinne missä ollaan joka hetki kuulolla.
"Ei Herran käsi ole lyhyt pelastamaan eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan." (Jes. 59:1.)

Mikä saa psalmin kirjoittajan huutamaan apua?
Psalmin 141 otsikko kertoo yhden syyn:
"Älä anna minun hairahtua". Tämä ajatus on jakeessa neljä ja kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
"Älä anna minun hairahtua pahaan, jumalattomien mielettömään elämään, veljeilemään pahantekijöiden kanssa, nauttimaan heidän herkkujaan."

Daavidilla on omakohtainen kokemus hairahtumisen ikävistä seurauksista. Hän ei halua kokea samaa tuskaa uudelleen. Hän tietää, että Jumalaton elämä on mieletöntä. Vanhurskaan lyönnit on parempi ottaa vastaan kuin Jumalasta piittaamattomien herkkupalat. Jumalan kuritus on kuin öljyä hänen päänsä hiuksille. Öljy on siunauksen vertauskuva.

Daavidin huudon jälkeen löytyvät sanat:
"Herra, aseta vartija suulleni, pane vartio huulteni portille."
Tämä ajatus kuuluu samaan rukoukseen kuin edellinenkin: "Älä anna minun hairahtua pahaan, jumalattomien mielettömään elämään, veljeilemään pahantekijöiden kanssa, nauttimaan heidän herkkujaan."

Jaakob kuvaa kirjeensä kolmannessa luvussa tämän rukousaiheen tärkeyttä.
Harkitsematon puhe voi olla hyvin kohtalokasta. Valhe, ylpeys, katkeruus ja viha eivät kuulu samaan suuhun kuin Jumalan kiittäminen ja ylistäminen. Näistä asioista on tehtävä parannus, jos olemme matkalla taivaaseen.
"Herra, aseta vartija suulleni, pane vartio huulteni portille." Tämä on tärkeä rukousaihe meille kaikille, joka päivä.

Kysymys: - Tiedätkö kuinka monta porttia ihmisellä on, joille meidän pitää pyytää Herraa asettamaan vartijat? Voit vastata tähän kysymykseen, kommenttia -kohdassa.

Sydämen varasto

Psalmi 140 on rukous, jossa pyydetään Herraa varjelemaan meitä pahoilta ihmisiltä. Tämä rukous herättää kysymyksen, kuka ja millainen on paha ihminen? - "Pahoilta ihmisiltä", on monikko, joten se viittaa siihen, että pahoja ihmisiä on enemmän kuin yksi. Yksikin paha ihminen saa aikaan paljon pahaa, mutta kun heitä on paljon, seuraukset ovat paljon tuhoisammat. Mikä tekee ihmisestä pahan tai hyvän? Miettiessämme vastauksia eo. kysymyksiin, voimme poimia psalmista 140 seuraavia ajatuksia:
"He hautovat mielessään katalia, yhtenään he ovat haastamassa riitaa. Heidän kielensä on terävä kuin käärmeen kieli, kyyn myrkkyä heillä on huulillaan." --- "... juonillaan yrittävät kaataa ..." "Nuo röyhkeät miehet ovat virittäneet minulle paulat ja langat, pingottaneet verkon tieni yli, piilottaneet loukkuja tuhokseni." "Paljon pahaa ovat ahdistajani tehneet puheillaan". "Panettelija älköön saako asua maassa, väkivaltaista vainotkoot onnettomuudet toinen toisensa perään." Nämä ajatukset tuovat mieleeni Jeesuksen sanat:
"Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvyyden varastosta esiin hyvää, paha ihminen tuo pahuutensa varastosta esiin pahaa. Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu." (Luuk. 6:45.)

Ihminen varastoi sydämeensä erilaisia asioita, jotka tulevat esiin joko hyvinä tai pahoina asioina, ennemmin tai myöhemmin. Sydämen varasto tyhjenee suun (sanat) tai käsien (teot) kautta, usein molempien kanavien kautta yhtä aikaa. Oletko koskaan miettinyt kumpi kanavista on tehokkaampi tai vaarallisempi? Toisen ihmisen vahingoittaminen voi olla harkittu teko tai epähuomiossa sattunut erehdys. Harkitussa tapauksessa saatetaan juonitteluvaiheessa viipyä pitkäänkin ennen kuin suoritetaan varsinainen isku. Ennen pahan purkautumista aivot teroittavat kielen ja "myrkkyrauhaset erittävät kielen päälle tappavan annoksen myrkkyä". Tällainen aseen käyttö tekee pahaa jälkeä. Kun pahan varasto purkautuu käsien kautta, se johtaa väkivaltaan. Väkivallan kasvot ovat moninaiset. Terrorismin muotoja on monia. "Piiloterrorismi" voi pesiytyä kenen tahansa ihmisen sydämeen, ellei ihminen valvo sisintään Kristuksen kehotuksen mukaisesti. Maapallolla asuu tällä hetkellä paljon terroristeja ja lisää syntyy koko ajan, vaikka niitä yritetään hävittää kaikin mahdollisin keinoin. Kun yksi saadaan eliminoitua pois, "kymmenen" uutta nousee tilalle. Väkivalta synnyttää lisää väkivaltaa. Ihmisten tuvattomuus lisääntyy koko ajan. Raamattu ennustaa, että ihmiset tulevat lopun aikana "menehtymään, pelätessään ja odottaessaan mikä maanpiiriä kohtaa". Näin käy, ellei meillä ole rauhaa Jumalan kanssa ja lähimmäistemme kanssa. Jeesus on luvannut antaa oman rauhansa, kun tulemme hänen luokseen. Jeesuksen kanssa meidän ei tarvitse pelätä mitään pahaa.
Daavidin tavoin voimme rukoilla: "Herra, varjele minua pahoilta ihmisiltä, suojele väkivallantekijöiltä!" Voimme rukoilla myös, ettemme antaisi pahan pesiytyä sydämeemme ja saada hallintavaltaa meissä.

Sydän voi olla myös hyvyyden varasto. Kun varastoimme sydämeemme Jumalan sanaa, niin se ei palaa tyhjänä. Kristus on hyvyyden lähde ja tämä lähde on sanassa. Kristus on elävä sana. Kun Kristus on sydämessä, niin sellainen sydän on hyvyyden varasto ja tällaisesta varastosta tulleet sanat ja teot ovat hyviä ja ne siunaavat maailmaa Kristuksen rakkaudella ja hänen sanoillaan ja hänen teoillaan. Saakoon sydämemme varasto olla Kristuksen hallinnassa ja käytössä. Kun Jeesus saa olla sydämemme varaston hoitajana, niin kaikki menee lopulta hyvin.

Antamisen halu ja kiitollisuus siunaavat ihmisiä

Minulla oli tänään tunnin päivystysvuoro kirppiksellämme klo 16-17. Tänä aikana kävi pari asiakasta. Viimeinen asiakas, ennen kirppiksen sulkemista, toi tullessaan minulle suuren siunauksen. Hän oli etsimässä äidilleen sopivaa hametta, mutta tällä kertaa ei löytynyt sopivaa. Hän kertoi antamisen tuomasta ilosta ja sanoi pitävänsä kiitollisuuden päiväkirjaa. Hän sanoi, että tätä päiväkirjaa lukiessa, ilo on kasvanut entisestään. Mietin kuulemaani ja tulin siihen johtopäätökseen, että antamisen halu ja kiitollisuus ovat Jumalan antamia lahjoja, jotka tuovat sydämeen ilon ja ne siunaavat ympäristöä, siellä missä tällaisilla lahjoilla siunattu ihminen liikkuu.

Keijo Parkkunen vieraili kodissamme tänään

Harrastajatutkija Keijo Parkkunen, Turusta, tuli tänään kylään kertomaan tarkemmin tutkimuksistaan. Hän ei usko jääkausiteoriaan ja miljooniin vuosiin, jotka olisivat muokanneet maan kamaran nykyisen kaltaiseksi.
Keijo Parkkusen mukaan vesi, sähkö, kova kuumuus ja paine ovat muovanneet maan kuoren sellaiseksi kuin me sen nyt näemme. Jääkausi ei ole siihen syynä. Parkkunen ei puhu miljoonista vuosista, vaan tuhansista. Hän uskoo vedenpaisumuksen synnyttäneen mm. hiidenkirnut, hiekka-aavikot, korkeat vuoret, syvät rotkot ja mannerlaattojen repeämät jne. Vedenpaisumuksen yhteydessä maapalloa kiertänyt vesivaippa tuli ryminällä alas ja sai aikaan ilmaston nopean kylmenemisen napaseuduilla. Näin syntyivät ikuisen jään ja roudan alueet maapallon navoille. Mammutit syväjäätyivät, ruoho suussa, Siperian laajoilla kentillä. Suuren sähkövarauksen seurauksena syntyivät mm. maan magneettikentät. Vesi, sähkö, kuumuus ja paine yhdessä porasivat hiidenkirnut koviin kallioihin ja kasasivat suuret kiviröykkiöt "pirunpeltoihin". Syvät kanjonit, rotkot, hiekkaharjut ja - erämaat syntyivät samojen voimien vaikutuksesta. Maapallo litistyi navoiltaan ja mantereet irtosivat toisistaan ja asettuivat niille paikoille missä ne ovat tänäkin päivänä. Parkkunen on esittänyt tutkimustuloksiaan ja havaintojaan jo 40-vuoden ajan. Hänen ajatuksiaan on pidetty huuhaana, mutta vuonna 2005 Parkkunen sai yllättäen joidenkin saksalaisten ja venäläisten tiedemiesten tuen väitteilleen.
Teillä on mahdollisuus tutustua Keijo Parkkusen ajatuksiin hänen kirjansa kautta. Kirjan nimi on: "Sadan vuoden harha-askel". Kirjaa on saatavana, ainakin Kuusamosta, M-Marketin kauppiaalta Reino Oikariselta.