Rakastakaa vihamiehiänne!

"Te olette kuulleet sanottavan: 'Rakasta lähimmäistäsi ja 'Vihaa vihamiestäsi.' Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka vainoavat teitä, että olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin pahoille kuin hyvillekin ja antaa sataa niin vanhurskaille kuin väärin tekijöillekin. Jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, minkä palkan te siitä saatte? Eivätkö publikaanitkin tee samoin? Jos te tervehditte ainoastaan veljiänne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin? Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen." (Matt. 5:43-48.)

Tämä on lainaus Jeesuksen vuorisaarnasta, joka koskettaa meitä tänään hyvin syvästi.
Jeesuksen ajan hengelliset opettajat tulkitsivat rakkauden käskyn koskevan vain juutalaisia eli omiaan. Arameankielinen sanontatapa: "Sinun ei tarvitse rakastaa vihollistasi", katsottiin olevan totta ja oikeutettua. Tämän näkemyksen mukaan muiden ihmisten vihaaminen oli siis hengellisesti katsottuna oikein.
Jeesus opetti kuitenkin sanoin, teoin ja omalla esimerkillään toisin. Jumalan rakkaus on laaja ja se koskee koko ihmiskuntaa. Kertomus Laupiaasta samarialaisesta opettaa meille, että kaikki ihmiset ovat lähimmäisiämme, joita meidän tulee auttaa ja rakastaa.
Jeesuksen nöyrä ja epäitsekäs elämä ja hänen kärsimyshistoriansa osoittaa meille Jumalan suuren rakkauden ja hänen suhtautumisensa meihin ja kaikkeen elämään. Jeesus paransi vihollisensa, hän rukoili vihamiestensä puolesta ja kuoli vihamiestensä edestä. Kukaan ei ollut aikaisemmin kuullut, nähnyt ja kokenut mitään vastaavaa. Juutalaisille ei ollut vieras ajatus se, että vihollistakin piti auttaa vaikeassa tilanteessa, mutta käsky vihollisen rakastamisesta oli uutta. Auttamisesta rakastamiseen on pitkä matka.
Vihollisen rakastamiseen tunteemme ja voimamme eivät riitä. Tarvitsemme Jumalan antamaa tahtoa rakastaa ja sydämiimme vuodatettua Jumalan rakkautta. Luonnollinen ihminen rakastaa vain itseään ja omiaan ja niitä, joista on hänelle jotakin hyötyä.

Miten on mahdollista rakastaa erilaisia ihmisiä, jopa vihamiehiä?

Teksti puhuu taivaallisen Isän lapsista, Jumalan lapsista. Jumalan lapsiksi tullaan uudestisyntymisen kautta. Uskomalla Jeesukseen Kristukseen Jumalan Poikana ja vastaanottamalla hänet Vapahtajana ja Herrana, ihmiset saavat voiman ja oikeuden tulla Jumalan lapsiksi.

"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä. He eivät ole syntyneet verestä, eivät lihan tahdosta eivätkä miehen tahdosta vaan Jumalasta." (Joh. 1:12,13.)
Uudestisyntyminen ei ole mahdollista meidän hyvien tekojemme kautta. Se on Jumalan lahja, joka annetaan ylhäältä. Hyvät teot ovat uudestisyntyneen ihmisen elämässä kypsyvä rakkauden hedelmä, joka kypsyy rakkaussuhteessa Jeesuksen kanssa. Pyhän Hengen hedelmä on kuuliaisuuden hedelmä, jonka hän saa meissä aikaan.
Ne, joille Jeesus nämä sanat kohdisti, halusivat osoittautua Jumalan lapsiksi tekemällä niitä tekoja, jotka kuuluivat parannukseen. Mutta heidän tekonsa olivat vain ulkonaista kirjaimen noudattamista, ei Hengessä ja totuudessa vaeltamista.
Jeesuksen aikana monet juutalaiset halveksivat publikaaneja ja pakanoita. Publikaaneja sen tähden, koska he perivät veroja roomalaisilta ja hankkivat petoksella itselleen etuisuuksia. Pakanoita sen tähden, koska he ajattelivat pakanoiden olevan Jumalan suunnitelmien ulkopuolella ja vailla Jumalan armoa ja siunauksia. Mutta sekä publikaanit että pakanat, joita liiton kansa halveksi, pystyivät harjoittamaan lähimmäisen rakkautta ystäviään kohtaan. Laupias samarialainen jopa juutalaista.kohtaan. Vasta kun rakkauden piiriin tulevat myös vihamiehet, rakkaus tulee täydelliseksi.
Vihan astian on ensiksi muututtava laupeuden astiaksi ennen kuin se voi olla rakkauden Jumalan käytössä siunauksena maailmassa.

Kun Jeesus kehottaa meitä olemaan täydellisiä, kuten Jumalakin on täydellinen, niin hän kutsuu meitä kypsymään jumalanpelossa. Täydellisyys ei merkitse meidän kohdallamme synnittömyyttä, vaan sitä, että Jumalan Henki saa valvoa toimintaamme. Meidän on kuitenkin rohkaisevaa tietää, että Jumalan lapsi on jokaisella kasvuasteellaan täydellinen Kristuksessa.
Lukemassani tekstissä käytetty kreikan kielen, täydellisyyttä tarkoittava, sana teleios korostaa Jumalan hyvyyttä ja rakkautta ja tarkoittaa jotakin täydellisesti loppuun saattamista.
Niin kuin Jumala rakastaa meitä, niin meidänkin tulee rakastaa muita ihmisiä, kypsällä rakkaudella. Jeesus osoitti rakkautta loppuun asti. Se rakkaus, josta tässä on kysymys, voi syntyä ainoastaan Jumalan vaikutuksesta. Rakkaus vuodatetaan sydämiimme Pyhän Hengen kautta. (Room. 5:5.)
Palveleminen on rakkautta käytännössä. Meidät on luotu palvelemista varten. Tämä ei tarkoita sitä, että me odotamme toisten palvelevan meitä, vaan päinvastoin, sitä, että me palvelemme toisia. Hän, joka oli korkein, otti palvelijan osan. Tämä osa sopii meillekin!

"Lopuksi: "Olkaa kaikki yksimielisiä ja myötätuntoisia, osoittakaa veljesrakkautta, olkaa hyväsydämisiä ja nöyriä. Älkää kostako pahaa pahalla älkääkä herjausta herjauksella. Päinvastoin siunatkaa, sillä siihen teidät on kutsuttukin, että perisitte siunauksen." (1. Piet. 3:8,9.)

Jumala meitä kaikkia auttakoon ja runsaasti siunatkoon! Jeesuksen Kristuksen meidän Vapahtajamme ja Herramme siunatussa nimessä!, Aamen!