Toivomme on Hänen armossaan!

"Herra mieltyy niihin, jotka häntä pelkäävät, niihin, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa." (Ps. 147:11.)

Herran suosiossa eläminen on parasta mitä ihminen voi elämältä toivoa. "Herran pelko on viisauden alku". Pelko tarkoittaa tässä kunnioittamista. Herran kunnioittaminen on viisautta, joka kasvaa Herran yhteydessä. Jumalaa miellyttää nöyryys ja kuuliaisuus, jotka johtavat ihmisen lähelle Jumalaa. Jumalaa lähellä elävä ihminen ymmärtää armon tarpeensa. Tämä armon tarve on kaikkien kohdalla suuri. Kaikki tarvitsevat paljon Jumalan armoa. Jumalan armo ei ole koskaan pieni ja vähäpätöinen asia. Se on aina hyvin suuri ja ihmeellinen, niin kuin on armon Jumalakin. Armon varassa eläminen antaa ja kasvattaa armahtavaisen mielen, joka ei syytä ja tuomitse lähimmäistään. Ne, jotka panevat toivonsa Jumalan armoon, eivät tule pettymään. He saavat rajoilleen ja majaansa rauhan ja turvallisuuden. Tästä seuraa parantava lepo. Lepo ottaa pois ahdistukset ja huolet ja irrottaa otteensa niistä. Meillä on levon Herra, jota kutsutaan Rauhan ruhtinaaksi. Tämä ruhtinas kutsuu meitä tänään luokseen iankaikkisella rakkaudella. Hänen iäti kestävä armonsa vetää meitä hänen luokseen. Jos emme vastusta tätä voimaa, niin kohdallamme tapahtuu pelastuksen suuri ihme. Toivomme on Hänen armossaan!