Jeesuksen kotikokous

"Eräänä päivänä, kun Jeesus taas opetti, häntä kuulemassa istui fariseuksia ja lainopettajia. Heitä oli tullut kaikista Galilean kylistä ja myös Juudeasta ja Jerusalemista. Herran voima vaikutti Jeesuksessa niin että hän saattoi parantaa sairaita. Paikalle tuli miehiä, jotka kantoivat vuoteella halvaantunutta. He yrittivät tuoda hänet sisälle taloon asettaakseen hänet Jeesuksen eteen. Tungoksessa he eivät kuitenkaan saaneet tuoduksi häntä sisään, ja niin he kiipesivät katolle, irrottivat tiiliä ja laskivat sairaan vuoteineen kaikkien keskelle Jeesuksen eteen. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi: "Ystäväni, sinun syntisi on annettu anteeksi." Silloin lainopettajat ja fariseukset ajattelivat: "Mikä mies tämä on? Hän herjaa Jumalaa, kun puhuu noin. Kuka muu kuin Jumala voi antaa syntejä anteeksi?" Mutta Jeesus oli selvillä siitä, mitä he ajattelivat, ja sanoi heille: "Mitä te oikein ajattelette? Kumpi on helpompaa, sanoa: 'Sinun syntisi on annettu anteeksi', vai sanoa: 'Nouse ja kävele'? Mutta jotta tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi" - hän puhui nyt halvaantuneelle - "minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi." Heti paikalla mies kaikkien nähden nousi jalkeille, otti vuoteen, jolla oli maannut, ja lähti kotiinsa ylistäen Jumalaa. Kaikki olivat hämmästyksestä suunniltaan ja ylistivät Jumalaa. Pelon vallassa he sanoivat: "Me olemme tänään nähneet sellaista, mitä ei voisi todeksi uskoa." (Luuk. 5:17-26.) Jeesuksella oli hyvin arvovaltainen kuulijakunta. Kotikokoukseen oli tullut paljon väkeä laajalta alueelta. Hengellisiä työntekijöitä oli tupa täynnä. Ikkunasta kurkistelijoita oli myös paljon ja kaikki kulkutiet talon ympärillä olivat tukossa. Kokouksesta tuli hyvin merkittävä. Tämä kokemus antaa meille monia opetuksia ja saarnan aiheita. "Herran voima vaikutti Jeesuksessa niin että hän saattoi parantaa sairaita." Jeesus vastaanotti joka aamu Pyhän Hengen kasteen aamurukoushetkissään sen päivän työtään varten. Jeesus ei laiminlyönyt rukousta ja Isän kanssa seurustelua. Viime päivinä olen kävellyt erittäin paljon. Sain seurakseni kävelylenkeille Arin. Hän on tullut meille aamulla varhain, seitsemän aikoihin. Kävellessämme olemme lukeneet kaksi hyvää ja innoittavaa kirjaa. Toinen kertoi suuresta uskosta ja toinen rukouksesta. Näistä hetkistä on tullut meille tärkeitä hengellisen elämän kannalta. Rukouskävely on mahtava tapa yhdistää liikunta ja rukouskokous. Eräänä aamuna olin yksin liikkeellä. Minua vastaan tuli silloin mies, joka käveli paljain varpain. Ihmettelin tapausta hyvin paljon. Kysyin häneltä, että miksi hän kävelee paljain jaloin? - Sydämeni tähden, hän sanoi. Hän sanoi polttavansa tupakkaa ja se on heikentänyt hänen sydäntään. Minun tuli miestä sääli. Menin hänen luokseen ja otin häntä kädestä kiinni ja rukoilin hänen puolestaan. Mies oli ihmeissään tästä kokemuksesta yhtä paljon kuin minäkin. Tunsimme Pyhän Hengen koskettavan meitä molempia vaikuttavalla tavalla. Pyysin miestä tulemaan kirkkoon kuulemaan lisää Jeesuksesta. Odotan häntä ja toivon näkeväni hänet kirkossa jo huomenna. Pyydän teiltä esirukousta tämän tuntemattoman miehen puolesta. Jatkan Jeesuksen kotikokouksen opetuksien pohtimista myöhemmin.