perjantai 30. syyskuuta 2016
keskiviikko 28. syyskuuta 2016
Rukous auttaa aina!
Työpaikan avaimet olivat koko päivän hukassa. Olin pulassa. Jouduin maksamaan talonmiehelle 5 € toimistoni oven avaamisesta. Toimiston ovi piti jättää auki, kun lähdin asioille. Illallakin se piti jättää auki, kun lähdin kotiin.
Rukoilin koko päivän Herraa, että hän auttaisi minua löytämään avaimet. Soitin muutamaan paikkaan missä olin käynyt eilen ja tänään ja tiedustelin avaimia. Ei kukaan ollut nähnyt niitä. Soitin poliisiasemalle. Sinnekään kukaan ei ollut vienyt avaimiani. Kävin joka paikassa, jossa olin parin päivän aikana käynyt, mutta en löytänyt avaimiani. Kotona etsin joka paikasta, missä luulin niiden olevan. Jäljellä oli enää yksi paikka, mistä en ollut etsinyt. Adam oli tullut kotiin ja katsoimme yhdessä ulkovaraston, josta olin ottanut saaveja. Kun avasin oven, Adamin silmät näkivät heti avainnippuni. Ne olivat ilmeisesti tipahtaneet varastossa olevan kassin päälle tai olin ne siihen laskenut käsistäni saaveja ottaessani. Mitään muistikuvaa ei asiasta tullut mieleeni.
Kiitos Herra, että jälleen kerran autoit minua! Rukous on ihmeellinen voima! Rukouksen avulla olen tähän mennessä löytänyt kaikki kadottamani tärkeät tavarat.
Rukoilin koko päivän Herraa, että hän auttaisi minua löytämään avaimet. Soitin muutamaan paikkaan missä olin käynyt eilen ja tänään ja tiedustelin avaimia. Ei kukaan ollut nähnyt niitä. Soitin poliisiasemalle. Sinnekään kukaan ei ollut vienyt avaimiani. Kävin joka paikassa, jossa olin parin päivän aikana käynyt, mutta en löytänyt avaimiani. Kotona etsin joka paikasta, missä luulin niiden olevan. Jäljellä oli enää yksi paikka, mistä en ollut etsinyt. Adam oli tullut kotiin ja katsoimme yhdessä ulkovaraston, josta olin ottanut saaveja. Kun avasin oven, Adamin silmät näkivät heti avainnippuni. Ne olivat ilmeisesti tipahtaneet varastossa olevan kassin päälle tai olin ne siihen laskenut käsistäni saaveja ottaessani. Mitään muistikuvaa ei asiasta tullut mieleeni.
Kiitos Herra, että jälleen kerran autoit minua! Rukous on ihmeellinen voima! Rukouksen avulla olen tähän mennessä löytänyt kaikki kadottamani tärkeät tavarat.
tiistai 27. syyskuuta 2016
maanantai 26. syyskuuta 2016
Taistelu sieluista kiihtyy ennen Jeesuksen tulemista
"Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat." (2. Sam. 22:31.)
Maapallolla käydään monia sotia, joissa kuolee paljon ihmisiä. Kuusamossa asuva turvapaikanhakija sai kuulla kahden tätinsä ja toisen tädin 10-vuotiaan pojan kuolemasta Syyriassa. Menehtyneiden muistoksi paloi meilläkin kynttilä. Elämä on suurta taistelua eloonjäämisestä.
Suurin taistelu maailmassa on kuitenkin taistelu sieluista. Tämä on näkymätöntä taistelua, mutta todellista ja seuraukset näkyvät ja tuntuvat. Taistelu sieluista kiintyy ennen Jeesuksen tulemista. Ihminen, joka kaikessa heikkoudessaan ja avuttomuudessaan turvautuu Jumalaan, on turvassa. Jeesuksen voitto paholaisesta on niin perusteellinen, ettei kenenkään tarvitse epäillä omaa voittoansa Jeesuksen kanssa. Omin voimin ei ole mitenkään mahdollista pysyä pystyssä, mutta Jeesuksen kanssa se on mahdollista.
Laulu: Turvaa kuin lintunen vuoreen (AL 107)
1. "Turvaa kuin lintunen vuoreen, Kiusattu ken oletkaan! Elämän lähteelle riennä, Pseydy lainehissaan! Vaara kun läsnä on, juokse, Kiiruhda Jeesuksen luokse! Hän kuoli syntisi vuoksi, Vielä sua armahtaa hän. Oi, vielä sua armahtaa hän.
2. Hän oli kiusattu kaikiss', niinkuin me kiusatahan, Vaan ei hän sortunut syntiin, Kiusattu kuolemahan. Puhtaana hän Karitsana, Pappina, Vapahtajana, Iäti armahtavana on sinun autuutesi, Hän yksin sun autuutesi.
3. Hän sua suojella tahtoo, Pyyhkiä kyynelehet, Unhoita ei iankaiken, Haavoissaan jos lymyilet. Riennä! Äl' viipyen vuota, Surren äl' epäile suotta! Uskollisuuteensa luota, Kuule, hän ystäväs' on! Oi, kuule, hän ystäväs on." (M.S.B. Dana)
Maapallolla käydään monia sotia, joissa kuolee paljon ihmisiä. Kuusamossa asuva turvapaikanhakija sai kuulla kahden tätinsä ja toisen tädin 10-vuotiaan pojan kuolemasta Syyriassa. Menehtyneiden muistoksi paloi meilläkin kynttilä. Elämä on suurta taistelua eloonjäämisestä.
Suurin taistelu maailmassa on kuitenkin taistelu sieluista. Tämä on näkymätöntä taistelua, mutta todellista ja seuraukset näkyvät ja tuntuvat. Taistelu sieluista kiintyy ennen Jeesuksen tulemista. Ihminen, joka kaikessa heikkoudessaan ja avuttomuudessaan turvautuu Jumalaan, on turvassa. Jeesuksen voitto paholaisesta on niin perusteellinen, ettei kenenkään tarvitse epäillä omaa voittoansa Jeesuksen kanssa. Omin voimin ei ole mitenkään mahdollista pysyä pystyssä, mutta Jeesuksen kanssa se on mahdollista.
Laulu: Turvaa kuin lintunen vuoreen (AL 107)
1. "Turvaa kuin lintunen vuoreen, Kiusattu ken oletkaan! Elämän lähteelle riennä, Pseydy lainehissaan! Vaara kun läsnä on, juokse, Kiiruhda Jeesuksen luokse! Hän kuoli syntisi vuoksi, Vielä sua armahtaa hän. Oi, vielä sua armahtaa hän.
2. Hän oli kiusattu kaikiss', niinkuin me kiusatahan, Vaan ei hän sortunut syntiin, Kiusattu kuolemahan. Puhtaana hän Karitsana, Pappina, Vapahtajana, Iäti armahtavana on sinun autuutesi, Hän yksin sun autuutesi.
3. Hän sua suojella tahtoo, Pyyhkiä kyynelehet, Unhoita ei iankaiken, Haavoissaan jos lymyilet. Riennä! Äl' viipyen vuota, Surren äl' epäile suotta! Uskollisuuteensa luota, Kuule, hän ystäväs' on! Oi, kuule, hän ystäväs on." (M.S.B. Dana)
sunnuntai 25. syyskuuta 2016
Sunnuntai ei ole sapatti. Raamatun sapatti on lauantai
Hei!
Kuuntelin äsken tv7:stä Janatuisen opetusta sapatista. Opetus oli ristiriidassa Raamatun opetuksen kanssa. Raamatun sapatti on lauantai eikä sunnuntai. Lauantai on viikon 7. päivä, sunnuntai on viikon 1. päivä. Keskiviikko ei ole nimensä mukaisesti keskellä viikkoa, jos sunnuntai laitetaan 7. päiväksi. Adventisteille sapatti ei ole lakia, vaan evankeliumia. Sapatti on Jumalan lahja, joka julistaa omista töistä luopumista. Sapatti on kaikista käskyistä evankeelisin. Sunnuntai on ihmisasetus, joka on tullut paavikunnan kautta. Jeesus ei ole muuttanut lepopäivää sapatilta sunnuntaille. Muutoksen on tehyt ihminen. Jumala lepäsi, siunasi ja pyhitti sapatin ja antoi sen lepopäiväksi koko ihmiskunnalle. Sitä ei annettu vain juutalaisille, vaan koko maailmalle. Jeesuksen ajan juutalaiset kirjanoppineet ja fariseukset tekivät sapatista taakan ja sen tähden sillä on huono maine.
Kaikkien kristittyjen olisi syytä palata Jumalan sanan opettamalle tielle, myös sapattikäskyn kohdalla.
Paavo Hautala, Kuusamo
Kuuntelin äsken tv7:stä Janatuisen opetusta sapatista. Opetus oli ristiriidassa Raamatun opetuksen kanssa. Raamatun sapatti on lauantai eikä sunnuntai. Lauantai on viikon 7. päivä, sunnuntai on viikon 1. päivä. Keskiviikko ei ole nimensä mukaisesti keskellä viikkoa, jos sunnuntai laitetaan 7. päiväksi. Adventisteille sapatti ei ole lakia, vaan evankeliumia. Sapatti on Jumalan lahja, joka julistaa omista töistä luopumista. Sapatti on kaikista käskyistä evankeelisin. Sunnuntai on ihmisasetus, joka on tullut paavikunnan kautta. Jeesus ei ole muuttanut lepopäivää sapatilta sunnuntaille. Muutoksen on tehyt ihminen. Jumala lepäsi, siunasi ja pyhitti sapatin ja antoi sen lepopäiväksi koko ihmiskunnalle. Sitä ei annettu vain juutalaisille, vaan koko maailmalle. Jeesuksen ajan juutalaiset kirjanoppineet ja fariseukset tekivät sapatista taakan ja sen tähden sillä on huono maine.
Kaikkien kristittyjen olisi syytä palata Jumalan sanan opettamalle tielle, myös sapattikäskyn kohdalla.
Paavo Hautala, Kuusamo
Ajatuksia syntymästä ja kuolemasta
Ihmisen syntyminen ja kuoleminen ovat suuria tapahtumia. Ne ovat Jumalan kädessä. Molemmat tapahtumat kokoavat läheiset yhteen. Yhteydessä koetaan ilo ja suru. Jaettu ilo kaksinkertaistuu ja jaettu suru puolittuu.
Ensimmäinen ääni, jota vanhemmat odottavat syntyneeltä vauvalta on itku. Ensimmäinen lapsen parkaisu on elämän merkki, joka saa äidin ja isän iloitsemaan elämän ihmeestä ja Jumalan lahjasta. Kun elämän lanka katkeaa ja poisnukkuneen äänet vaikenevat ja hän siirtyy tästä ajasta ikuisuuteen, läheisten silmistä vuotavat kyyneleet ilmaisevat surua ja kaipausta Jumalan lahjan poisottamisesta.
Lapsen sytyminen herättää ajatukset lapsen tulevaisuudesta. "Mikähän tästä lapsesta tulee"? - on kysymys, jota ajatellaan ja kysytään myös ääneen. Hautajaisissa tähän kysymykseen saadaan läheisiltä osittainen vastaus. Muistopuheissa tulee esille poisnukkuneen elämän historia. Hänen luonteensa ja saavutuksensa. Lopullinen vastaus ko. kysymykseen saadaan kuitenkin vasta taivaassa ja uudessa maassa.
Tässä ajassa jää sydämeemme paljon arvoituksia, joita emme pysty ratkaisemaan.
"Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat". (1. Kor. 2:9.)
"Vasta iäisyydessä nähdään, miten ihana on jälleen Jumalan kuvaksi palautetun ihmisen osa." (2. A ja O s. 190, E.G.W.)
Nämä ajatukset nousivat tänä aamuna mieleeni, kun kävin eilen Kempeleessä siunaamassa 88-vuotiaana nukkuneen seurakuntamme sisaren haudan lepoon.
Kiitos läheisille, omaisille ja ystäville lämminhenkisestä ja mieleenpainuvasta siunaus- ja muistotilaisuudesta. Kyynelistänne heijastui rakkaus ja syvä kaipaus läheistänne kohtaan.
Ensimmäinen ääni, jota vanhemmat odottavat syntyneeltä vauvalta on itku. Ensimmäinen lapsen parkaisu on elämän merkki, joka saa äidin ja isän iloitsemaan elämän ihmeestä ja Jumalan lahjasta. Kun elämän lanka katkeaa ja poisnukkuneen äänet vaikenevat ja hän siirtyy tästä ajasta ikuisuuteen, läheisten silmistä vuotavat kyyneleet ilmaisevat surua ja kaipausta Jumalan lahjan poisottamisesta.
Lapsen sytyminen herättää ajatukset lapsen tulevaisuudesta. "Mikähän tästä lapsesta tulee"? - on kysymys, jota ajatellaan ja kysytään myös ääneen. Hautajaisissa tähän kysymykseen saadaan läheisiltä osittainen vastaus. Muistopuheissa tulee esille poisnukkuneen elämän historia. Hänen luonteensa ja saavutuksensa. Lopullinen vastaus ko. kysymykseen saadaan kuitenkin vasta taivaassa ja uudessa maassa.
Tässä ajassa jää sydämeemme paljon arvoituksia, joita emme pysty ratkaisemaan.
"Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat". (1. Kor. 2:9.)
"Vasta iäisyydessä nähdään, miten ihana on jälleen Jumalan kuvaksi palautetun ihmisen osa." (2. A ja O s. 190, E.G.W.)
Nämä ajatukset nousivat tänä aamuna mieleeni, kun kävin eilen Kempeleessä siunaamassa 88-vuotiaana nukkuneen seurakuntamme sisaren haudan lepoon.
Kiitos läheisille, omaisille ja ystäville lämminhenkisestä ja mieleenpainuvasta siunaus- ja muistotilaisuudesta. Kyynelistänne heijastui rakkaus ja syvä kaipaus läheistänne kohtaan.
perjantai 23. syyskuuta 2016
Kielikerho
KIELIKERHO
Turvapaikanhakijoille
ja maahanmuuttajille tarkoitettu suomen kielen kerho alkaa
To
29.9.2016 klo 17-19
jatkuen kerran
viikossa joka torstai samaan aikaan klo 17-19
Oppikirjana
Suomen mestari
Kurssimaksu
on 10 € / hlö
Paikka: Kasvisravintola Karpalon iso ruokasali,
Kitkantie 37, Kuusamo.
Olette
kaikki lämpimästi tervetulleita opiskelemaan suomen kieltä!
Nähdään
viikon kuluttua!
Kirjatilaukset Paavo Hautalalle p. 040 8474 582 tai
fb:n y-viestissä 29.9. mennessä.
Järj. Karpalo / Kuusamon adventtiseurakunta pastori
Paavo Hautala
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)








