sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Tehtävä 10, kysymys 1?

Joulukalenterista 2014 on enää yksi tehtävä ratkaisematta, tehtävä 10. Loppiainen 6.1.2015 on viimeinen päivä selvittää arvoitus. Sitten lasketaan pisteet ja voittaja saa kirjapalkinnon.

lauantai 3. tammikuuta 2015

Kitkantie, Kuusamo!

Annen yritys Kunto- ja Jalkahoitola Hautala on Kitkantie 4:ssä. Talo, jossa yritys sijaitsee, on toinen talo oikealla puolella. Sitä sanotaan Kauppakulman taloksi ja sen omistaa Kuusamon Osuuspankki.

Kuusamon Adventtikirkko ja Kasvisravintola Karpalo sekä Karpalo-Kirppis ovat myös tämän kadun varrella, kadun toisessa päässä. Tämä kuva on otettu ns. neljäntienristeyksestä.

 Pyhän Ristin kirkko, Kuusamo. Kuva on otettu uudenvuodenaattona 2014.

Joulun ja loppiaisen lahjat!


         

Itämaan tietäjien tuomilla lahjoilla oli symbolinen merkitys. Kulta liittyi Jeesuksen kuninkuuteen, suitsutus hänen papilliseen tehtäväänsä ja mirha, Jeesuksen  kuolemaan. Jeesuksen perhe pystyi elämään näiden arvokkaiden lahjojen turvin koko Egyptissä oloajan. Jumala huolehti heidän toimeentulostaan hyvin. Itämaan tietäjät olivat kuninkaita, jotka polvistuivat suuremman kuninkaan edessä.

Kun jouluna annamme lahjoja toinen toisillemme, niin loppiaisena voisimme antaa lahjamme Jeesukselle, tukien  hänen työtään maailmassa.

perjantai 2. tammikuuta 2015

Sininen hetki!


Kuusamossa olevaa Luojan kauneutta!

Tämä kuva on kuten edellä, mutta se on otettu vähän eri kohdasta.

 Kitronintie, Kuusamo

 Kuutamo 4.1.2015 Kuukkelintiellä
 Revontulet 4.1.2015 Kuukkelintiellä

Kohdussa sysivät pojat ja Jumalan siunaus!


       

"Pojat kasvoivat, ja Eesausta tuli taitava metsästäjä, joka viihtyi ulkona. Jaakob sitä vastoin oli rauhallinen mies, joka pysytteli teltoilla. Iisak rakasti Eesauta, koska söi mielellään riistaa, mutta Rebekka rakasti Jaakobia. Kerran kun Jaakob oli keittänyt itselleen keiton, Eesau tuli kedolta väsyneenä. Hän sanoi Jaakobille: "Anna minun hotkia tuota punaista, tuota punaista keittoa, sillä minä olen näännyksissä." Siksi häntä kutsutaan nimellä Edom. Mutta Jaakob sanoi: "Myy minulle ensin esikoisuutesi." Eesau vastasi: Minähän olen kuolemaisillani! Mitä hyötyä minulle on esikoisuudesta?" Jaakob sanoi: "Vanno minulle nyt." Niin Eesau vannoi Jaakobille ja myi esikoisuutensa hänelle. Silloin Jaakob antoi Eesaulle leipää ja linssikeittoa. Tämä söi ja joi, nousi ja meni pois. Niin halpana Eesau piti esikoisuutta." (1 Mos. 25:27-34.)

Raamatussa vanhinta poikaa kutsuttiin esikoispojaksi. Hänellä oli tärkeä asema ja tehtävä suvussa. Esikoinen peri kaksinkertaisen osuuden, isän esikoissiunauksen, ja hänen asemansa suurperheen johtajana. Israelia ja Kristusta nimitettiin myös esikoiseksi.

Odotusaikana kaksospojat sysivät toinen toisiaan Rebekan kohdussa. Tämä aiheutti Rebekalle kipua. Rebekka sanoi: "Jos tämä on tällaista, niin miksi minä elän?" Hän meni kysymään Herralta, ja Herra sanoi hänelle: "Kohdussasi on kaksi kansaa, ja sinusta haarautuu kaksi kansakuntaa. Toinen kansa on oleva toista voimakkaampi, ja vanhempi on palveleva nuorempaa." Kun hänen tuli aika synnyttää, hänen kohdussaan oli todella kaksoset. Ensiksi tullut oli punaruskea ja kauttaaltaan kuin karvainen viitta. Hänelle annettiin nimi Eesau. Sen jälkeen tuli ulos hänen veljensä. Hän piti kädellään kiinni Eesaun kantapäästä, ja niin hänelle annettiin nimeksi Jaakob. Iisak oli heidän syntyessään kuudenkymmenen vuoden ikäinen." (1. Moos. 25:22-26.) (Eli samanikäinen kuin minä nyt). Iisak meni Rebekan kanssa naimisiin, kun hän oli 40-vuotias.

Eesau ja Jaakob eivät olleet identtiset kaksoset. He olivat hyvin erilaiset ulkonäöltään, luonteeltaan, taipumuksiltaan ja harrastuksiltaan. Isän rakkauden kohteena oli Eesau ja äidin rakkauden kohteena oli Jaakob.

Eesaun metsäretki oli ollut tosi rankka. Kun hän saapui kotiin väsyneenä, nälkäisenä ja "puolikuolleena" hän tarvitsi nopeasti ruokaa. Jaakobilla oli juuri sopivasti padassaan punaisista linsseistä keitettyä keittoa, joka tuoksui herkulliselta. Tuota keittoa Eesau halusi hotkia suihinsa mahdollisimman nopeasti. Jaakob käytti Eesaun hädänalaista tilannetta hyväkseen ja osti häneltä antamallaan aterialla esikoisuuden.

Tänäkin päivänä monet hotkaisevat paholaisen syötin ja tekevät vääriä valintoja, joiden seurauksena elämästä katoaa Jumalan siunaus ja elämä lähtee kulkemaan vääriä teitä. Nyt, kun vuosi on vaihtunut, on tärkeää hiljentyä, lukea sanaa ja rukoilla johdatusta jokaiseen päivään. Herran kanssa vietetty aika vahvistaa askeleemme oikeaan suuntaan.

Tulevan neljänneksen aikana tutkimme sapattisin sananlaskuja. Toivottavasti sinä ja perheesi pääsette mukaan, jos mahdollista, jokaisena sapattina!

On hyvä muistaa sananlasku: "Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhetessaankaan siltä poikkea." (San. 22:6.)

torstai 1. tammikuuta 2015

maanantai 29. joulukuuta 2014

Herätyksen ja sadonkorjuun vuosi 2015!

"Mistä tuo mies on saanut kaiken tämän? Mikä on se viisaus, joka hänelle on annettu? Mitä ovat ne voimateot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta?" (Mark. 6:2.)

Nämä ovat Nasaretin asukkaiden kysymyksiä, jotka nousivat heidän sydämelleen, kun he kuuntelivat Jeesuksen opetusta sapattina synagogassa. Nämä ovat hyviä kysymyksiä, joihin olisi kannattanut syventyä tarkemmin ja etsiä niihin vastauksia. Mutta valitettavasti nasaretilaisten ennakkoluulot ja Jeesuksen köyhä työläisperheen tausta sulkivat heidän silmänsä ja sydämensä näkemästä totuutta pintaa syvemmälle.

"Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin, Jooseksen, Juudaksen ja Simonin veli? Eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän keskuudessamme?" Ja he loukkaantuivat häneen." (Mark. 6:3.)

Nasaretin asukkailla oli hyvä mahdollisuus etsiä vastauksia heidän kysymyksiinsä kirjoituksista, joita Jeesus olisi heille mielellään selittänyt, jos he olisivat antaneet siihen mahdollisuuden, mutta heidän  epäuskonsa ja loukattu mielensä estivät, sen. Jeesus ei loukannut heitä, vaan heidän asenteensa Jeesukseen aiheutti tuon loukkaantumisen. Jeesuksen piti lähteä pois heidän keskeltään kauemmaksi kotiseudultaan.

Jeesuksen Kristuksen todistajat joutuvat kokemaan todistustyössään Jeesuksen tavoin välinpitämättömyyttä ja kylmää suhtautumista liian tutussa ympäristössä. Jeesus sanoi: "Ei profeetta ole halveksittu missään muualla kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa parissa ja omassa kodissaan."

Omaisille ja sukulaisille sopii usein paremmin vieras puhuja kuin heidän omasta keskuudestaan noussut puhuja. Tämä totuus sopii muihinkin asioihin. Sain kokea tämän todeksi Karpalo-Teamin aikana viime syksynä. Eräällä luennolla oli pariskunta. Rouva oli yrittänyt saada miestään uskomaan elämäntapojen terveysvaikutuksiin. Mies ei ollut kiinnostunut asiasta lainkaan. Tunnin jälkeen rouva huomasi miehensä olevan hyvin kiinnostunut kuulemastaan, niin, että hän osti jopa askelmittarin ja päätti aloittaa kävelemisen. Rouva sanoi minulle tilaisuuden päätyttyä hyvin iloisena, että on se hyvä, että sinä puhut näistä asioista, koska hänen miehensä ei kuuntele häntä lainkaan, vaikka hän on puhunut näistä samoista asioista miehelleen jo kauan. Sinua tuo mies näyttää kuuntelevan ja uskovan.

Näin on maallistenkin asioiden suhteen, eikö sitten hengellisten.

Mikä voisi murtaa ihmisten ennakkoluulot ja epäuskon muurit, niin, että Jumalan valo rakkaus ja totuus saisivat aikaan läpimurron, myös tutussa ympäristössä?

Jeesus lähetti usein parannettuja kertomaan parantumisestaan omaisille. Jumalan tekemä ihme voi joskus olla avain herätykselle. Muuttunut elämä on sanaton saarna, joka vaikuttaa niiden sydämessä, jotka ovat tunteneet muuttuneen ihmisen aikaisemman elämän ja todenneet, ettei tuo muutos ole voinut olla mahdollista muuten kuin Jumalan avulla. Rukous on aina parasta mitä voimme tehdä herätyksen saamiseksi sinne, mihin sitä toivomme.

Saakoon tuleva Uusi Vuosi 2015 olla erityinen herätyksen vuosi, sillä sadonkorjuun aika on tullut!