Polvet uusiksi!

Vierailimme Annen kanssa eilen iäkkäämmän miehen luona, jolle oli tehty polvileikkaukset. Molempiin polviin oli laitettu yhtä aikaa tekonivelet. Yli neljä tuntia kestänyt leikkaus oli onnistunut ja mies käveli ihan hyvin. Hienoa kun ihmisiä voidaan auttaa tällä tavalla.

Wikipedian tietoa kekomuurahaisista

Kekomuurahainen (Formica rufa) on boreaalisella vyöhykkeellä esiintyvä muurahaislaji. Kekomuurahainen on saanut nimensä sen hienoista keoista. Useimmiten kekomuurahainen rakentaa pesänsä havunneulasista ja oksien pätkistä, mutta myös muita rakennusaineita tiedetään. Kekomuurahaisen keko on lähinnä suojaamassa maanalaisia käytäviä, joissa munat haudotaan ja joissa muurahaiset suurimmaksi osaksi asuvat. Munat sijaitsevat maan sisällä. Kesäaikaan kekoa pidetään kuivana ja vakiolämpöisenä (25–30 asteessa). Muurahaiset pystyvät ilmastointiaukoilla säätelemään keon olosuhteita hyvinkin tarkasti. Nämä vakio-olosuhteet ovat tärkeitä kotelovaiheen kehitykselle. Nämä munakotelot sijaitsevat keon lämpimimmässä paikassa. Kekomuurahaiset ovat noin senttimetrin pituisia ja niillä on muiden muurahaisten ja hyönteisten tapaan kuusi jalkaa. Kekomuurahaiset käyttävät ravintonaan kirvojen erittämää mesikastetta. Kekomuurahaiset saalistavat myös selkärangattomia, tosin työläiset eivät itse käytä hyönteisravintoa, vaan se on tarkoitettu koteloasteen muurahaisille. Muurahaiset ovat hyvin sopeutuvaisia eläimiä, minkä ansiosta ne ovatkin levittäytyneet kaikkialle maapallolle napa-alueita ja muutamia etäisiä saaria lukuun ottamatta. Muurahaisten yhdyskuntiin saattaa kuulua jäseniä vain muutamista aina kymmeniin tuhansiin yksilöihin riippuen lajista. Muurahaisten selvin tuntomerkki on vyötärö, joka muodostuu yhdestä tai useammasta jaokkeesta. Muurahaisia tutkiva tiede on nimeltään myrmekologia ja muurahaistutkijoita sanotaan myrmekologeiksi.

Aika hauska nimi tuo myrmekologi!

Tämä naurava muurahaispesä -kuva on netistä

Muurahaiset ovat ahkeria, sisukkaita ja viisaita!

Eilinen muurahaispesä, jonka siirsin pois tontiltani, oli samassa linjassa edellisen siirtämäni keon kanssa. Olen miettinyt, että miksi näin? Ensiksikin tämän pienen keon muurahaiset saattavat olla niitä muurahaisia, jotka kuuluivat siihen samaan kekoon, joka siirrettiin pois alkukesästä. Mietin, että olivatko nämä muurahaiset ruoan- tai pesätarvikkeiden haussa silloin, kun "koti" vietiin niiltä pois alta ja näin ne pelastuivat tai onnettomuudekseen joutuivat eroon "omaisistaan ja sukulaisistaan". Jäikö muurahaisia niin paljon, että ne päättivät yhdessä rakentaa uuden keon uuteen paikkaan? Niitä on täytynyt jäädä henkiin melko paljon, koska jo nyt ne olivat saaneet rakennetuksi hyvänkokoisen keon. Edellinen, melko iso, keko sijaitsi kuusiaidan alla, Kuukkelintie 1:ssä. Toinen keko oli syntymässä Kuukkelintie 3:een noin 30 metrin päähän Kuukkelintie 1:n keosta, samaan linjaan tämän ex. keon kanssa. Nyt paikaksi oli valittu sembramännyn juuri. Miksi sama linja ja miksi havupuun, juuri? Olivatko muurahaiset todenneet, että tämä linja oli hyvä ja miellyttävä niille, sen tähden, että keon alapuolella maan sisässä kulkee kaukolämpöputkisto? Tämän tähden, talvella, maa ei routiinnu tällä linjalla helposti, koska lämpöputkisto pitää maan sisuksen sulana. Olen kuullut myös ajatuksen, että muurahaiset tekevät keon vesisuonten risteyskohtiin. Toisaalta havunpuun juuri saattaa olla muurahaisille hyvä paikka, koska rakennustarvikkeita tippuu taivaalta suoraan keon päälle ja näin rakentaminen on helpompaa kuin silloin, jos pesätarvikkeet pitäisi raahata kauempaa. Puun juuri voi olla muurahaisille ihannepaikka myös sen tähden, että puun juuristo mahdollistaa hyviä kulkureittejä keon alla. En ole tutustunut muurahaisten maailmaan aikaisemmin kovin tarkkaan, joten kaikki ajatukseni muurahaisten käyttäytymisestä ovat arvailuja. Jos muurahaisten elämä on sinulle tutumpaa ja tiedät enemmän muurahaisten käyttäytymisestä, niin kerro siitä kommentissa. Kaivoin eilen keon alta maata pois melko paljon, mutta vieläkin monttuun jäi muurahaisia. Keko taitaa olla samanlainen kuin jäävuori meressä. Maanpäällinen osa on kuin "muurahaisvuoren" huippu. Muurahaiset ovat ahkeria, sisukkaita ja viisaita, pienestä päästään ja koostaan huolimatta.

"Muurahaisten iltasanomissa kerrotaan onnettomuudesta"

Kaksi muurahaispesää on saanut tänä kesänä häädön pihamaaltamme. Tänään siirsin sembramännyn alta pienehkön muurahaispesän lähimetsän kuusen juurelle. Toisen pesän muuttomatka oli pidempi. Niiden muuttomatka tapahtui alkukesästä, kun kauhakuormaaja nappasi sen lavalle ja vei ties minne, maansiirtopaikalle. Toivottavasti muurahaiset saavat uuden hyvän alun ensijärkytyksestä selvittyään. Tänään muurahaisilla on paniikki päällä, kun koti meni aivan sekaisin ja kaikki on niillä nyt vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun. Niillä on kova työ saada järjestystä aikaan ja pesä sellaiseen kuntoon, että ne selviävät tulevasta talvesta. Pitää seurata, että muodostuuko kuusen alle uusi pesä, vai kuoleeko koko yhdyskunta tai lähtevätkö ne pois koko alueelta turvallisemmalle seudulle. Moni muurahainen jäi myös orvoksi ja joutui eroon kavereistaan. Muurahaisten "iltasanomissa" on huomenna etusivun juttu, jossa kerrotaan suurin otsikoin muurahaisia kohdanneesta onnettomuudesta. Jättiläinen tuli ja iski jättiläislapion Kuukkelintien pesään ja kantoi sen suurella ämpärillä uuteen paikkaan, kuusen juurelle. Monta muurahaislasta on kadottanut "vanhempansa". Tämä on jo toinen kerta tänä kesänä samalla alueella. Lehdessä on varoitus siitä, etteivät muurahaiset enää menisi ko. alueelle, koska siellä ei ole turvallista asua.

Lamppujen ilosanoma!

"Minä tutkin lampuilla Jerusalemin..." (Sef. 1:12.) Pimeät paikat tutkitaan lampuilla. Lampuilla tutkiminen tuo mieleen tarkasti tehtävän työn. Lamppuja tarvitaan kadonneen etsimiseen tai töryn ja lian havaitsemiseen, jotta ne voitaisiin puhdistaa. Jumalan sana on lamppu. Herra käyttää sanaa, kun hän tutkii sydämemme pimeät paikat, "peräkammarit", nurkat, "vintit", pohjakerrokset ja perustukset. Jumala tekee tutkimustyönsä huolella. Hän ei tee tätä työtä itsensä tähden tietääkseen millaisia me olemme. Hän tietää meistä kaiken, koska kaikki on avointa ja paljastettua hänen kaikkinäkeville silmilleen. Hän tekee sen meidän pelastuksemme ja hengellisen kasvumme tähden. On tärkeää, että meille itsellemme paljastetaan sydämemme tila sellaisena kuin Jumala sen näkee. Karu totuus on se, että olemme sokeita omille virheillemme. Toiset ihmiset huomaavat virheemme ja puutteemme paljon paremmin kuin me itse. Jumala käyttää sanansa lisäksi myös lähimmäisiämme, jotta huomaisimme parannusta kaipaavat asiat elämässämme. Tietyt, meille sallitut, kokemukset voivat paljastaa yllättäviäkin asioita sisimmästämme, sellaisia, joita emme ole tiedostaneet olevan olemassakaan. Tällaiset hetket ovat tärkeitä ja arvokkaita. Meidän ei pidä loukkaantua, vihastua, katkeroitua eikä luopua toivosta muuttua Jumalan paljastavan valon edessä. "Minkä valo paljastaa, sen veri puhdistaa", on rohkaiseva tieto ja se antaa toivon ja lohdutuksen "totuuden" hetkellä. Kotimme siivoustyö on monivaiheista ja aikaa vievää puuhaa. Samoin on meidän hengellisen huoneemme puhdistamisen laita. Golgatalla avattiin puhdistuslähde, mutta puhdistusprosessi meissä jatkuu läpi elämän ja Jumalalla on taitoa, kärsivällisyyttä ja rakkautta meitä kohtaan kaikissa eri vaiheissa. Hän ei koskaan jätä aloittamaansa työtä puolitiehen. Nyt olemme keskenkasvuisia, mutta kerran saamme armosta olla täydellisesti Kristuksen kaltaisia. Jumalan lamppuihin liittyy ilosanoma, vaikka joutuisimmekin niiden polttavaan valoon!

Puutarhamme tämän kesän kukkia!

Leirimainos 2012 Posio

Jos haluat tulla leirille, niin ehdit vielä mukaan. Ota vain rohkeasti yhteyttä ja sovitaan käytännön järjestelyistä.