Mustikkaretken onnellinen loppu

Maanantaina, aamupäivällä, 6.8.2018 lähdin keräämään Karpalolle mustikoita. Sää oli sateinen. Kun sain sangon täyteen, laitoin sen kuusen alle sateelta suojaan. Sinne se jäi. En löytänyt. Alue oli minulle tuntematonta ja lähdin väärään suuntaan ja kadotin sankoni. Karpalon kokki soitti minulle metsään ennen sankoni katoamista ja kerroin hänelle, että kerään vielä poimurillisen ja tulen sitten Karpaloon tuomaan komeita isoja mustikoita. Tulin metsästä vain poimurin kanssa. Iltapäivällä menin etsimään sankoa, en löytänyt, vaikka etsin todella ja rukoilin Jumalalta apua. Pois lähtiessäni löysin hyvän marikon, jonne tulisin tiistaina poimimaan. Tiistaina etsin sankoa ja rukoilin, että löytäisin sen, en löytänyt. Iltapäivällä menin uudelleen etsimään kadonnutta sankoa. Etsin ainakin kolme tuntia ja merkitsin punaisella nauhalla, missä olin kulkenut, en löytänyt. Keskiviikkona, aamupäivällä keräsin mustikoita. En etsinyt sankoa. Iltapäivällä tulin viimeistä kertaa mustikkaan sillä viikolla. Rukoilin, että Herra johtaisi sen tielleni, jos se olisi hänen tahtonsa. Olin keskiviikkona 8.8. 2018 viimeistä kertaa mustikassa ja kotiin lähdössä. Yhtäkkiä astuin suoraan kadottamani marja sangon eteen. Aivan säikähdin, että siinäkö se nyt on. Meni pieni hetki, että tajusin, että totta se on. Heittäydyin heti puun juurelle kiittämään Jumalaa. Kiitos myös teille rukouksista. Herra on hyvä ja hän kuulee rukouksemme!

Tyyne Vanhanen: Meni metsän peittoon.
Maija Enn: Paavon Marja sanko oli kolmatta päivää hukassa Herra auttoi että hän löysi marja sangon ..rukouksella on valtava voima.
Anne Kananen: Halleluja!🙏
Kaisa Loiva: Aamen! Kiitos Herralle!
Paavo Hautala: Annoin puolet marjoista kiitollisuudesta Maijalle, joka ei pääse itse metsään keräämään marjoja!
Seija Honkanen: Kiitos Jumalalle, että marja sanko löytyi. Minä ehdin ajatella siitä sinun aikaisemmasta postauksestasi, että joku on varastanut marjat, mutta noin sakeassa metsässä voi kadottaa itsensäkin, saatikka sitten marjaämpäriä.
Paavo Hautala: Nyt ei harmita, sanko löytyi tänään 8.8. n. klo 17.30.
Tuija Kurvinen KYLLÄHÄN SIE OOT MEEÄN PAAVO.TUUN ILOISEKSI KUN KIRIJOITAT TÄNNE.YKSIN SAA NAURAA.MUTTA TARINATHAN ON TOTTA.NIINKUN SANOTAAN.TÄMÄ TARINA ON, TOSI.😊

Rauhan valtakunnassa eläminen

"Herra, virvoita minua nimesi tähden, vanhurskaudessasi päästä sieluni ahdistuksesta. Tuhoa armossasi minun viholliseni ja hävitä kaikki sieluni ahdistajat, sillä minä olen sinun palvelijasi." (Ps. 143:11,12.)

Synti ja kaikki sen seuralaiset ovat pahimpia sielun ahdistajia. Nämä ahdistajat Jeesus on voittanut ristillä ja hänen armonsa hävittää ne sydämestämme, kun tulemme Jeesuksen luo, otamme hänet vastaan, uskomme häneen ja seuraamme häntä päivin ja öin. Kristuksen vanhurskaus luettuna ja vastaanotettuna, on tie vapauteen ja rauhaan kaikilta ahdistajilta. Vihollisten tuhoaminen merkitsee pelastumista synnin vallasta uuteen elämään Kristuksen kanssa. Omaan vanhurskauteen luottava ei ole koskaan vapaa sielun ahdistajilta, mutta Kristuksen vanhurskauteen turvautuva on päässyt lepoon ja rauhaan sisäisiltä ja ulkoisilta ahdistajilta. Sentähden elämä Kristuksessa on rauhan valtakunnassa elämistä. Psalmissa 91 kuvataan Korkeimman suojeluksessa elävän ihmisen onnea. Tässä suojeluksessa elävä ihminen on turvassa sisäisiltä ja ulkoisilta uhkilta. Onnettomuudet eivät pelota eikä riistä pois rauhaa ja luottamusta Jumalan läsnäolon antamaan suojaan. Ihmiskäsin tehdyt linnat ja ihmismielen pilvilinnat ovat valheturvaa, mutta: "Sinä, Herra, olet minun turvani ja linnani, minun Jumalani, johon minä luotan." (Ps. 91:2.) Rauhan valtakunnassa eläminen on mahdollista, vaikka ympärillä käydään sotaa ja aseet tuhoavat ulkoiset puitteet!

Tuntematon alue?

Tänään kävi blogillani vieras tuntemattomalta alueelta! Vieraalta planeetalta tai mahdollisesti avaruusalukselta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun blogillani käydään tuntemattomalta alueelta.

Ahdistus opettaa rukoilemaan!

Ilot ja murheet koetaan usein yteisinä. Niitä jaetaan toinen toisillemme ja niistä puhutaan. Meillä on aina jotain kerrottavaa toisillemme, kun tapaamme. Sanotaan, että surut puolittuvat ja ilot kaksinkertaistuvat, kun ne jaetaan. Jakamattomat tunteet patoutuvat sydämeen ja aiheuttavat ongelmia. Jos ihminen on yksinäinen, eikä hänellä ole ketään, jolle voisi purkaa sydäntään, hän on vaikeassa tilanteessa. Maailma on huokausten maailma. Koko luomakunta huokaa! Huokaukseen on syynä synnin turmelus, joka vaikuttaa kaikkialla. Pahan riippuminen yllämme, ei päästä meistä otettaan. Selviytyäkseen elämässä, jokainen tarvitsee Jeesuksen. Hänen tuntemisensa henkilökohtaisesti tekee meistä selviytyjiä. Kristuksen armon ja rakkauden varassa eläminen antaa toivoa ja jaksamista. Ilman Jumalan sanaa ja rukousta kukaan ei voi hyvin. Sana rohkaisee ja Henki valaisee tiemme ja rukousyhteys antaa varmuuden rinnallakulkijasta, jolle voi avautua ihan kaikesta ja voimme tietää, että meidät nähdään ja hyväksytään! Et ole alamittainen tai vajaa Jeesuksen kanssa. Hän on sinun rauhasi ja täydellisyytesi. Avuttomuutesi vie sinut hänen luokseen ja silloin et koe olevasi avuton. Saat voiman elää uskon elämää ja silloin kaikki on mahdollista. Kun katselet surujasi Kristuksen kanssa niiden yläpuolelta, ne ovat kutistuneet pieniksi. Jättiläisistä on tullut kääpiöitä, etkä pelkää niitä enää. Herra on aina niiden tykönä, joilla on ahdistus. Hän on luvannut nostaa, kantaa ja pelastaa meidät. Älä pelkää, kun ahdistus tulee, Herra on valmistanut sille tien ulos ja sille on määrätty rajat, jota se ei voi ylittää. Kärsivällisyyden kasvaminen ei ole mahdollista ilman ahdistusta. Ahdistus vie meidät polvillemme ja rukouksen kautta eteemme avautuvat uudet mahdollisuudet ja Hänen voimansa mahdollistaa eteenpäin menemisen rohkealla mielellä. Ahdistus opettaa rukoilemaan!

Suomen kaunein tie

"Utsjoen ja Karigasniemen välinen tie on julistettu Suomen kauneimmaksi sekä virallisesti että tuhansien matkailijoitten ihastuneissa kommenteissa." (Pohois-Lappi, 2018, kesä s. 20.)

Ajoimme tämän tien päästä päähän 12.8.2018. Todella kaunis tie!

Ihmeellisten kokemusten sarja jatkuu!

Muutama päivä sitten rukoilin, että saisin edes yhden sangollisen mustikoita. Olen ollut kiireinen, enkä ole ehtinyt marjastamaan. Sitten lähdin Terhon kanssa erääseen hänen marjapaikkaansa. Sain sieltä tuon yhden sangollisen mustikoita. Seuraavana päivänä menin uudelleen samaan paikkaan ja sain toisen sangollisen. Sitten innostuin menemään eri paikkaan. Sain kaksi sangollista. Menimme Terhon kanssa tähän paikkaan myöhemmin kahdestaan. Terho sai kolme sangollista ja minä kaksi. Nyt olin saanut jo kuusi sangollista.

Tänään oli luvattu sadetta ja ukkosta. Minulla oli pikkupojat yökylässä, joten en ehtinyt päivällä marjaan. Leipäkirkon jälkeen oli suuri vetovoima metsään. Suuntasin autoni marjapaikkaan. Olin metsässä puoli seitsemältä illalla. Taivaalle alkoi kerääntyä ukkospilviä. Oli hiostavan kuumaa. Kun pääsin päätepisteeseeni, taivas oli tumma ukkospilvistä. Alkoi salamoida ja jyristä. Sitten tuli voimakas tuuli, joka sai puut huojumaan ja kaikki itikat, paarmat ja mäkäräiset hävisivät tuulen mukana. Raikas tuuli oli virkistävä kokemus, samalla vähän pelottavakin. Oli mahtava kokemus olla vaaran päällä. Luonnonvoimat järjestivät upean näytelmän. Ajattelin, että pian sataa ja rankasti. Mietin jo suojapaikkaa itselleni ja marjoille. Poimin kuitenkin kaikessa rauhassa ja nautin aivan upeasta tunnelmasta. Mustikoitakin oli tuossa paikassa ilahduttavasti. Sitten ukkosmyrsky kiersi marjapaikkani, eikä satanut pisaraakaan vettä. Aurinko alkoi jälleen paistaa ja paarmat ja muut ötökät palasivat kimppuuni. Kello oli 20.30 ja molemmat sankoni olivat täynnä ihania mustikoita. Olin ollut metsässä kaksi tuntia ja kokenut hienoja hetkiä. Olin luvannut eräälle ihmiselle, että tulen metsästä yhdeksään mennessä. Marjat piti kantaa autolle. Sinne oli melko pitkä matka. Ajattelin, että kävelyyn kuluu puoli tuntia. Otin sankoihin kunnon tukevan otteen ja lähdin rivakasti kävelemään autoa kohti. Kannoin nuo sangot levähtämättä kertaakaan matkalla. Kun laskin sankoni auton takakontin viereen käteni olivat turrat ja voimattomat. Hetken piti olla vain hiljaa ja toivutella käsiä ja venytellä niitä. Valtatielle päästyäni huomasin, että tie oli märkä. Olin kotona viisi yli yhdeksän. Naapurin mies totesi, että Kuukkelintiellä satoi niin rankasti, että tie aivan kuohui. Erikoista, että sain marjat kuivina. Korkeimmat voimat mahdollistivat sen. Tämä retki jää mieleen ihmeellisten kokemusten sarjaan!

MIKSI NIIN VÄHÄN?

Jeesus sanoi Luuk. 18:7,8 mukaan: ”Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksensa huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa? Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?”
Varmaan monet ihmettelevät sitä, miksi uskovia on niin vähän Herran Jeesuksen tullessa takaisin. Saadaksemme valoa tähän asiaan, meidän on tutkittava Raamattua ja löydettävä vastaus sieltä. Jumalan sana on meille niin luovuttamatonta, kunhan emme vain jättäisi Raamatun lukemista. Jeesus ei turhaan sanonut: ”Henki on se, joka tekee eläväksi, ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat Henki ja ovat elämä” – Joh. 6:63.
Matt. 7:22-24 sisältää avainsanat, jotka valaisevat tätä asiaa: Jeesus sanoi: ”Moni sanoo minulle sinä päivänä: ”Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa? Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät. Sen tähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.”
Jeesuksen sanat ovat eritäin tärkeät, eikä hän ota niitä uskovien lukuun, jotka hänen sanojaan halveksivat. Pietari sanoi pelottavat sanat sen tärkeän illan jälkeen, jolloin Herran Henki vuodatettiin voimalla opetuslasten ylle ja sydämiin:
”Sillä Mooses on sanonut: ”Profeetan, minun kaltaiseni, Herra Jumala on teille herättävä veljienne joukosta, häntä kuulkaa kaikessa, mitä hän teille puhuu. Ja on tapahtuva, että jokainen, joka ei sitä profeettaa kuule, hävitetään kansasta”. –Apt. 3:23,24.
Kiinnostaako monia lukeakaan 5. Moos. 18:18,19, josta Pietari tuon sanan lainasi? Lukija havaitsee, että Mooseksen sanat ovat Jumalan peruuttamattomia sanoja. ”Herra sanoi minulle”, Mooses sanoi kertoessaan tätä, eikä Jumala ole sellainen, jonka sanoja voi halveksia ilman vakavia seurauksia.
Jättäkää Herran sanat halveksien huomioimatta tietäen, että teidän tienne taivaaseen on vilkkaan mielikuvituksen tuotetta. Todellinen Pyhä Henki sai Jeesukselta nimen: ”Totuuden Henki”. ”Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen”. – Joh. 16:13. Pidämme selvänä, että Pyhä Henki tietää kaikki ne tärkeät tapahtumat, josta Raamattu kertoo aivan alkuluvuissaan.
On olemassa kaksi asiaa, joiden laiminlyöminen osoittaa tämän päivän uskovien puutteellisesta kokemuksesta ”Totuuden Hengen” opetuksessa. Ensimmäinen liittyy 1. Moos. 2:1-3: ”Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa. Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstä, jonka oli tehnyt. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstä, jonka hän oli tehnyt”.
Toinen teksti, joka on tärkeä siksi, ettei kukaan ”totuuden Hengen” opettama väärin käsittäisi totuutta kadotuksesta, löytyy 1. Moos. 3:22 ja 24 – ”Ja Herra Jumala sanoi: ’Katso, ihminen on nyt tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin, että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!” - ”Ja hän karkoitti ihmisen ja asetti Eedenin paratiisin itäpuolelle kerubit, ynnä välkkyvän, leimuavan miekan vartioitsemaan elämän puun tietä”.
Kadotetuilla ei siis ole iankaikkista elämää tulijärvessä, johon joutuvat. Room. 6:23 todistaa: ”Synnin palkka on kuolema”. Tämä on yhdenmukainen Hesekielin todistuksen kanssa: ”Se sielu, joka syntiä tekee, sen on kuoltava” – Hes. 18:19.
2. Jeesuksen sanat, hänen rukoillessaan Isäänsä olivat tarkoitetut myös hänen kanssaan oleville seuraajilleen ja meillekin, jotka luemme noista avainsanoista: ”Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet elävä Jumala” Joh. 17:3. Tätä Jumalan todellista tuntemista vastaan on ryhtynyt taistelemaan taivaasta alas syösty kapinallinen, josta Ilmestyskirja todistaa: ”Ja lohikäärme vihastui vaimoon, (eli seurakuntaan) ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiään vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus” – Ilm. 12:17.
Jumalan sana on ymmärrettävää ja selvää: Taivaasta alas heitetty kapinallinen on täynnä vihaa seurakuntaa vastaan, joka julistaa totuutta Jumalasta, taivaasta ja niistä, jotka tulevat syntiensä vuoksi tuomituiksi. Tämä Jumalan ja ihmisten vihollinen pyrkii vääristämään Jumalan luonnetta ja kuvaamaan häntä hirviöksi, täysin vastoin Jeesuksen ja Pyhän Hengen opetusta.
Miten päättäväisiä meidän uskovien tulisikaan olla niin, ettemme usko noita valheita. Jeesus sanoi paholaisesta ja tämän eksyttämistä aikansa oppineista: ”Te olette isästä perkeleestä ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä”. – Joh. 8:44.
Olen kiittänyt siitä varmuudesta, kun rukoilen ”Kolmen enkelin” sanoman puolesta, niin tiedän olevani oikeassa kurssissa. Valheen ruhtinas sotii niitä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus. (Ilm. 12:17). Jeesuksen todistus on myöskin totuus, sillä kuka voisi kuvitellakaan sellaista, että Jeesus todistaisi valheen puolesta?
Totuuden puolelle asettuminen voi olla vaikeaa, jos olemme suuntautuneet aiemmin toisin. Suunnan tarkistaminen on kuitenkin mahdollista silloin, kun havaitsemme kurssin olevan virheellisen. Tiedämme nyt Herran sanasta, että paha on ryhtynyt taistelemaan niitä vastaan, jotka pitävät ”Jumalan käskyt”. Eikö meidän kaikkien tulisi olla Jumalalle ns. kuuliaisia? Suunnanvaihto voi olla vaikeaa, mutta se ei ole mahdotonta, tiedän se itse, kun olen joutunut suuntaani tarkistamaan.
Onnistumisen salaisuus on näissä sanoissa: Tahdon oikea käyttäminen uskovalla. Ellei ole mahdollista noin vain lähteä kulkemaan aivan toista tietä, jota on tottunut tähän asti kulkemaan. Suunnan vaihtamiseen tarvitaan Jumalan voimaa ja jos sitä ei ole, sitä täytyy saada. Jeesus, meidän Herramme on ”Tie, totuus ja elämä” – Joh. 14:6. Monet väärään käsitykseen ajautuneet tarvitsisivat rukousta, jossa sanoudutaan irti valheesta ja sen isästä.
”Oi Herra! Haluan sanoutua irti kaikesta valheellisesta ja itse valheen ruhtinaasta. Hän ei ole mitään minusta maksanut, kuten Jeesus, joka antoi itsensä ristinpuulla. Tämä valheen ruhtinas vain koettaa kietoa ihmisiä petoksella ja valheilla. Haluan olla Jeesuksen oma, sillä hän on laillisesti maksanut minusta hinnan Golgatan ristillä. Jeesus on ostanut minut kärsimisellään ja verellään, siksi haluan olla hänen omansa. Auta minua Herra, että pääsisin Jumalan lasten kirkkauden vapauteen, irti kaikista pettäjistä ja petoksista! Kiitos herra Jeesus, että autat minua! Anna anteeksi erehdykseni ja syntini veresi ja nimesi tähden! Aamen.”
Muistan ensi kerran Länkipohjassa 60-luvun lopulla rukoilleeni tuon irtisanoutumisen rukouksen. Sen jälkeen koin Jumalan voimaa selkeästi useita viikkoja. Kokemus on myös säilytettävä säännöllisesti rukoillen. Nykyisin rukoilen kolmen enkelin sanoman julistajien puolesta ja Pyhä Henki inspiroi usein uusia ja selvempiä näkemyksiä totuudesta. ”Henki on se, joka eläväksi tekee”, kun antaa Pyhälle Hengelle valtuudet.

Raimo Aaltonen, Kihniö.