Viimeinen lomaviikkoni on alkanut

Viimeinen lomaviikkoni on alkanut. Eräs ystäväni kysyi, että miten jaksan aloittaa työt, kun olen lomallani tehnyt niin paljon hommia? Sanoin, että kuntoni on kohonnut, koska olen tehnyt paljon lihasvoimaa tarvittavaa työtä. Erilainen puuhastelu on ollut vastapainoa henkiselle työlle, sen tähden se on virkistänyt ja tuntunut lomalta. Jouten oleminen on pitkäveteistä ja lamaannuttavaa.

Kuulin tänään, että Jessica on oppinut konttaamaan. Tästä se liikkuminen alkaa. Suvin ja Tonin ei tarvinnutkaan muuttaa Kajaaniin. Suvi voi opiskella etänä Oulusta käsin ja käydä Kajaanissa tenteissä. He joutuivat kuitenkin etsimään uuden asunnon, koska nykyinen asunto menee myyntiin. Nuoret saivat hyvän uuden asunnon Oulusta. 1.10.09 alkaen uusi osoite on: Nahkatehtaankatu 10 C 39, 90100 Oulu.
Onnea ja siunausta uuteen kotiinne!

Hengellistä ja ajallista herkkuruokaa kirkkoväelle!

Toini Tauriainen ja Toini Ervasti järjestivät seurakuntalaisille yllätyksen. He olivat valmistaneet kirkkolounaan. Ruoka oli erittäin maukasta. Syksyn tuoreet antimet maistuivat raikkailta. Uudet perunat sienikastikkeen kera, kokonaisten puolukoiden kanssa, sopivat hyvin yhteen. Toini Tauriainen oli leiponut rieskaa ja Toini Ervastin erikoisuus oli vihersalaatti. Jälkiruokana oli raparperisoppa kermavaahdon kanssa. Esille oli tuotu ne sienet, joista kastike oli valmistettu. Saimme nähdä kastikkeen raaka-aineet alkuperäisessä muodossaan.
Kiitos Toinit palveluksestanne.

Ruokailusta saivat nauttia myös neljä yllätysvierasta, jotka olivat saapuneet Kemijärveltä, Oulusta ja Vasaraperästä. Kuulimme oululaisen sisaren mielenkiintoisen todistuksen elämästään. Yksinhuoltajaäidin elämä ei ole ollut helppoa. Herran apu ja johdatus oli auttanut ja kantanut kaikkien vaikeuksien yli.

Lipsuva vai luja ote!

 
Jeesuksen ristin kuolema ja Hänen ylimmäispapillinen toimintansa, välittäjänä Isän luona, antavat meille rohkeutta lähestyä Jumalaa. Jeesus kuulee rukouksemme. Tämä rohkaisee meitä tuomaan Hänen eteensä kaikki mikä painaa mieltämme. Raskain taakka, joka painaa mieltämme on synti ja sen seuraukset. Jos Jeesus ei olisi voittanut tätä vihollista, olisimme tuhon omat. On rohkaisevaa tietää, että "meillä on Isän luona puolustaja, joka on vanhurskas: Jeesus Kristus. Hän on meidän syntiemme sovittaja, eikä vain meidän vaan koko maailman." Tuomion päivänä voimme tulla rohkeasti esiin, koska Jeesuksen täydellinen rakkaus meitä kohtaan on karkottanut pelon. Pelastusvarmuutemme on Jeesuksessa. Jos pelastuksemme lepäisi meidän varassamme, toivo olisi kadonnut ja masennus vallannut mielemme. Kun turvaudumme Jeesukseen ja luotamme Häneen joka hetki, kaikissa tilanteissa, Paha ei saa otetta. Johannes kirjoittaa (1 Joh. 5:18,19) Pahan isolla alkukirjaimella. Tässä viitataan persoonalliseen Pahaan. Kysymyksessä on Jeesuksen ja meidän pahin vastustajamme, Paholainen, "joka etsii kenet voisi niellä."

Paha ei saa otetta. - Tästä tulee mieleeni "lipsuva ote". Paholaisen ote meihin on "lipsuva", jos otteemme Kristukseen on luja ja vahva.
Jumalan sanassa tulee esille, että uskovilla on pelastusvarmuus Jeesuksessa, mutta meidän ei saa unohtaa sitä tosiasiaa, että omilla valinnoillamme voimme menettää tämän varmuuden. Jos hylkäämme Jeesuksen, varmuus pelastuksesta katoaa saman tien. Jumalan tahtoon taipuminen on päivittäinen asia. Jumalasuhteen hoitaminen on kaksisuuntaista, niin kuin on kaikkien muidenkin suhteiden kohdalla. Valvominen ja rukoileminen kuuluu tärkeänä osana uskovan jokapäiväiseen elämään. "Kuuliaisuus on parempi kuin uhri." Jumalan lapset tietävät olevansa turvassa Pahalta, kun he ovat Jeesuksessa. Tämän tähden heitä ei pelota. Voitto synnistä ja iankaikkinen elämä tarjotaan meille Jeesuksessa Kristuksessa. Jeesus on Todellinen. "Ja tässä Todellisessa me elämme, kun olemme hänen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä."

Saamme siis tulla rohkein mielin Jeesuksen luo. Jeesuksen luo saapuvan ei tarvitse kokea pettymystä eikä torjutuksi tulemista. Uskon kautta vastaanotettu Jumalan rakkaus ja Jeesuksen Kristuksen armo on suurin lahja, jonka saamme omistaa. Tämä lahja antaa meille paljon iloa, toivoa ja rauhaa.

"Mitä sinä olet tänä päivänä tehnyt?"

"Mitä sinä olet tänä päivänä tehnyt?" Muistan hyvin äänen painonkin, kun äitini toisti kysymystä yhä uudelleen ja uudelleen. Miksi?
Isälläni oli tapana esittää tämä kysymys äidille, kun hän tuli töistä kotiin. Esittäessään kysymyksen äidille, isä halusi kuulla päivän kuulumiset. Kysymys saattoi kuitenkin ärsyttää äitiä, koska se kuulosti liiaksi "tenttaavalta." Muistan äitini joskus vastanneen eo. kysymykseen: "Luuletko, että minä olen ollut koko päivän laiskana?"

Olen kuullut sanottavan, että ensimmäiset sanat ja ajatukset, jotka aviopuolisot lausuvat toisilleen työpäivän jälkeen ratkaisevat sen, millaiseksi kodin ilmapiiri illan aikana muodostuu. Isäni olisi voinut esittää kysymyksen toisinkin. Esim. Miten päivä on mennyt? Mitä kuuluu? Kuinka olet voinut? Tärkeintä on se, että toinen on kiinnostunut puolisostaan ja on valmis kuuntelemaan ja keskustelemaan päivän tapahtumista. Kommunikointi on perhe-elämän keskeinen asia.

Myöhemmin, kun isä oli jo kuollut, äitini muisteli isän kysymystä uudessa valossa. Se ei tuntunut enää loukkaavalta. Hän olisi nyt halunnut kuulla tuon kysymyksen isältäni, hänen saapuessaan töistä kotiin. Mutta auto ei ajanut enää pihaan, eikä ovi avautunut, eikä isän ääni kuulunut enää kuin muistoissa.

Kun kävin Annen kanssa ensimmäisiä kertoja kotona, Anne totesi minulle, että hänestä oli mukava kuulla, kun isäni ja äitini keskustelivat illalla vuoteessa, pitkään yöhön saakka. Puheen sorina kuului nimittäin seinän läpi, vaikka sanoista ei saanutkaan, selvää.

Anne on yrittänyt vuosien mittaan nyhtää minusta pois komentelevaa ja käskevää puhetyyliä. Kysymyksistä tulee pehmeämpiä, kun sanoo esim. voisitko, tekisitkö, haluaisitko jne?

Tein tänään puutarhatöitä. Leikkasin mansikkapehkoista kaikki rönsyt. Niitä tuli melkein musta jätesäkillinen. Kävin pitkästä aikaa kurkistamassa kasvihuoneella, että mitä sinne kuuluu? Kun leikkasin tomaatinvarsista kaikki liiat versot ja kasvustot pois, yllätyin, kun esiin tuli yli sata vihreää tomaattia. Vieläköhän nuo ehtivät punastua? Joitakin kurkkujakin oli kasvanut. Illalla kävimme Annen ja Mikaelin kanssa sienessä. Saimme kopallisen karvarouskuja. Kaikki mustikat ovat nyt pakkasessa. Tein myös yhden kotikäynnin. Siinä päivä vierähti nopeasti.

Tunteita ja tuoksuja

Kiitos, Sanni, hyvästä huolenpidosta ja, vieraanvaraisuudesta. Lepo, hyvä ruoka ja vielä parempi seura virkistivät, matkamiehiä.

Mieleeni jäi erityisesti käynti edesmenneen miehesi haudalla. Hyvin hoidettu hautausmaa on lähellä kotiasi, kauniilla paikalla, järven rannalla. Kauniit kukat, pensaat ja puut olivat siististi omilla paikoillaan. Korkealle kohoavat, vihreät, kapeat pylväshaavat seisoivat suorina kuin sotilaat, vartioiden vainajien viimeistä lepopaikkaa. Lämpimät auringon säteet, leppeän tuulen tuomat syyskesän tuoksut ja ilman raikkaus tekivät hetkestä muistettavan.

Kerroit, että teillä oli tapana miehesi kanssa käydä läheisellä järvellä kalassa. Miehesi kuoleman jälkeen meni tovi ennen kuin rohkenit lähteä kalaan yksin. Sitten tuli päivä, jolloin sait voimaa ja rohkeutta laskea verkot vesille. Kun kävit kokemassa verkot, sait kalan. Menit kalan kanssa miehesi haudalle ja sanoit, että nyt olen käynyt yksin kalassa ja sain tällaisen hauen. Onnistumisen ilon jakaminen kaksinkertaistaa ilon. Kuinka suureksi ilo kasvaakaan, kun jaoit kokemuksesi meidän kanssamme ja saan jakaa sen nyt kaikille blogini lukijoille? Näin voimme kaikki yhdessä iloita. Toivottavasti saat vielä monia hyviä kalansaaliita, kotijärvestäsi.

Herkkä hetki Kyöstin haudalla päättyi rukoukseen, jossa muistimme omaisia ja sukulaisia Herran edessä.

Sähköinen vistintä ei aina toimi

Olipa erikoinen juttu. Kirjoitin sukukirjaani neljä kertaa saman kirjoituksen, mutta kertaakaan se ei mennyt perille, vaikka koneeni ilmoitti, että kirjoitus ja sen lähettäminen onnistui. Kun lähetin samalla tavalla kaksi testiä, ne menivät perille aivan normaalisti.

Vauhdikkaita isoja ja pieniä poikia!

Opiskelija-pojat muuttivat tänään naapuriimme. Sain kaikki loppuvalmistelut ja fiksaukset tehtyä juuri sopivasti. LVI-mies tuli myös säätämään lämmityksen oikealle kohdalleen. Hän perehdytti minut samalla lämmönjakohuoneeseen. Tämä oli tärkeä asia, koska vastuu talosta siirtyi Terholta minulle. Lämmönjakokeskuksen laitteet ovat jo melko vanhoja, joten laitteiden uusiminen on pian ajankohtainen asia. Kyselin mitä uudet laitteet maksavat? 3000,- - 4000,- euroa, sain vastaukseksi. Toivottavasti kaikki menee hyvin, ilman vikoja, talven yli. Toivottavasti pojat saavat rauhassa opiskella. On tämä ainakin rauhallinen asumalähiö, luonto on lähellä ja hyvät ulkoilumahdollisuudet käden ulottuvilla. Jounilla näytti olevan kunnon motokros-pyörä mukana. Mikael käväisi sitä jo katsastamassa, kun hän tuli tänä iltana kylään mummin ja ukin luokse. Sanoin Mikaelille, että nyt sinun entisessä kotitalossasi asuu isoja poikia ja sinulla on uusi koti. Tilanteet vaihtuvat nopeasti. Emme mekään jääneet haikailemaan kauemmin, vaan lähdimme retkelle. Otimme Ranen mukaan ja lähdimme heittelemään kiviä veteen ja leikkimään leikkipuistoon. Nuoret miehet ovat vauhdikasta porukkaa,
olivatpa he sitten pieniä tai isoja poikia.

Tervetuloa Juuso, Jouni ja Paavo naapureiksemme!

Katon maalaus taitaa siirtyä ensi kevääseen. Sateita alkaa olla lähes päivittäin ja tuuli lennättää roskia katolle koko ajan.