perjantai 7. toukokuuta 2010

Usko ja paraneminen

"Potilas tuli lääkärin vastaanotolle varmana siitä, että hänet oli loitsittu, ja kertoi oireista, jotka eivät sopineet mihinkään tunnettuun taudinkuvaan tai oireyhtymään. Lääkäri pani potilaan eteen kaksi lasiputkea, joista toisessa oli vettä ja toisessa vedeltä näyttävää vetyperoksidia. Sitten hän otti potilaasta verinäytteen ja sekoitti sen vetyperoksidiin. Seos alkoi heti kuplia ja sihistä, ja potilas uskoi sen johtuvan loitsusta.
Lääkäri antoi potilaalle ruiskeena suolaliuosta ja sanoi sen kumoavan loitsun. Hetken kuluttua hän otti potilaasta uuden verinäytteen ja sekoitti sen toisessa lasiputkessa olevaan veteen. Seos ei kuplinut eikä sihissyt, mikä "todisti", että loitsu oli kumottu. Potilas lähti pois tuntien itsensä terveeksi ja oli niin tyytyväinen, että lähetti kaikki ystävänsä "parannettaviksi".
Kertomus osoittaa, miten voimakas vaikutus mielellä on ruumiiseen."

Näin alkaa huominen raamatuntutkistelu, jonka aiheena on "Usko ja paraneminen".

"Mielen ja ruumiin välillä on läheinen yhteys. Jos toiseen vaikutetaan, toinenkin reakoi. Mielentilalla on suuri vaikutus fyysiseen terveyteen. Jos mieli on vapaa ja iloinen ja tietoinen siitä, että toimimme oikein ja edistämme muiden onnea, siitä seuraava hyvä mieli vaikuttaa koko elimistöön, vilkastuttaa verenkiertoa ja vahvistaa koko ruumista." (4T 60;CS 345.)

Ei kommentteja: