tiistai 17. helmikuuta 2015

Jumalan ajatukset vievät meidät korkeuksiin, lähelle taivasta!

"Etsikää Herraa silloin, kun hänet voidaan löytää, huutakaa häntä avuksi, kun hän on lähellä. Jumalaton hylätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran luo, niin hän armahtaa, ja meidän Jumalamme luo, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta. Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra, sillä niin paljon kuin taivas on maata korkeampi, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne." (Jes. 55:6-9.)

Raamattu puhuu etsikkoajasta. Tämä on meille annettu armon aika, jolloin voimme löytää Herran. Etsikkoaikanamme Herra on lähellä, huutomatkan päässä. Hän kuulee huutomme, vaikka se olisi sisäinen huutomme, vailla ulkoista ääntä. Hän tietää ajatuksemmekin jo kaukaa. Vaikka ihmisten ja Jumalan ajatukset ovat kaukana toisistaan ja korkeusero on suuri, ne voivat kohdata toisensa ja lähteä kulkemaan samaan suuntaan. Omat tiet ja omat ajatukset pitää hylätä ja palata Herran luo. Silloin saamme anteeksiannon ja oikean suunnan elämällemme ja ajatuksillemme. Kun ajatukset ovat keskittyneet Herraan ja hänen armoonsa, niin saamme voimaa ja virvoitusta. Oikea tie ei mene umpeen ja se ei katoa pois silmiemme edestä. Elämämme pimeimmilläkin hetkillä Jumalan sanan valo valaisee polkumme ja näemme kulkea, joutumatta eksyksiin.

Tässä maailmassa on paljon pimeyttä, joka saartaa meitä kaikkia, kaikkialla. Pimeyden lapset yrittävät poistaa maailmasta valon lapset. Tämä on kauhea henkivaltojen taistelu, joka riehuu ympärillämme joka hetki suurella voimalla. Raamatun sanan valo paljastaa pimeyden kätköt. Pyhä Henki paljastaa pimeyden teot synniksi, jotka meidän tulee tunnustaa ja hylätä Herran voimassa.
Sana ja rukous ovat Herran etsijälle parhaat avut Jumalan luo pääsemiselle. Pyhä Henki on täynnä totuutta ja rakkautta. Hänen avullaan Jeesuksen läsnäolo ja asuminen sydämissämme on mahdollista ja tuo Jumalan valtakunnan voiman ja kirkkauden keskelle arkeamme. Tässä valtakunnassa eläminen nostaa meidät korkeammalle tätä maata ja kaikkia sen murheita. Korkealta paikalta näemme kauaksi ja mieli avartuu. Jumalan tie kulkee korkealla ja siellä kulkeminen ei pelota eikä huimaa päätä. Siellä ajatukset kirkastuvat ja sydän lepää rauhassa ja turvassa. Jumalan ajatukset vievät meidät korkeuksiin, lähelle taivasta!

perjantai 13. helmikuuta 2015

Toivomme on Hänen armossaan!

"Herra mieltyy niihin, jotka häntä pelkäävät, niihin, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa." (Ps. 147:11.)

Herran suosiossa eläminen on parasta mitä ihminen voi elämältä toivoa. "Herran pelko on viisauden alku". Pelko tarkoittaa tässä kunnioittamista. Herran kunnioittaminen on viisautta, joka kasvaa Herran yhteydessä. Jumalaa miellyttää nöyryys ja kuuliaisuus, jotka johtavat ihmisen lähelle Jumalaa. Jumalaa lähellä elävä ihminen ymmärtää armon tarpeensa. Tämä armon tarve on kaikkien kohdalla suuri. Kaikki tarvitsevat paljon Jumalan armoa. Jumalan armo ei ole koskaan pieni ja vähäpätöinen asia. Se on aina hyvin suuri ja ihmeellinen, niin kuin on armon Jumalakin. Armon varassa eläminen antaa ja kasvattaa armahtavaisen mielen, joka ei syytä ja tuomitse lähimmäistään. Ne, jotka panevat toivonsa Jumalan armoon, eivät tule pettymään. He saavat rajoilleen ja majaansa rauhan ja turvallisuuden. Tästä seuraa parantava lepo. Lepo ottaa pois ahdistukset ja huolet ja irrottaa otteensa niistä. Meillä on levon Herra, jota kutsutaan Rauhan ruhtinaaksi. Tämä ruhtinas kutsuu meitä tänään luokseen iankaikkisella rakkaudella. Hänen iäti kestävä armonsa vetää meitä hänen luokseen. Jos emme vastusta tätä voimaa, niin kohdallamme tapahtuu pelastuksen suuri ihme. Toivomme on Hänen armossaan!

maanantai 9. helmikuuta 2015

Ajatuksia elämästä!

Jos sinulla on hyvä idea, niin pidä mielessäsi tavoite, miten voit toteuttaa tuon idean. Kun näkee asian mielessään toteutuneena, niin asiat menevät koko ajan eteenpäin ja pian huomaat, että haaveista tulee totta. Jumala voi kääntää vastoinkäymiset sinun hyväksesi aivan huomaamatta. Innostuksella on ihmeellinen voima. Taidokkuus ohjaa innostuksen oikeille urille. Iloisen mielen ja toivon välillä on yhteys. Toivo synnyttää ja säilyttää ilon.

Tavallinen ihminen saavuttaa elämässä merkittäviä asioita ahkeruudella ja sinnikkyydellä. Lahjakkuudesta ei ole paljon apua, jos ihminen on laiska.

torstai 5. helmikuuta 2015

Luentosarja päättyi tänään ja se onnistui hyvin!

Kalervo Aromäen "Arjen keskellä" -luentosarja päättyi tänään. Sarja oli ajankohtainen ja antoisa. Monet saivat hyviä työkaluja, joilla voi työstää omaa elämäänsä, niin että eheytyminen ja kasvaminen tulee mahdolliseksi.

Minun piti keksiä 2-vuotiaalle Katille ja 4-vuotiaalle Inkalle ohjelmaa luennon aikana, että äiti sai kuunnella rauhassa. Piirtelimme, leikimme huopakuvilla ja leluilla. Lauloin ja luin vähän kirjaa. Aika meni nopeasti ja tytöt olivat rauhallisia.

Kuulijat olivat uskollisesti paikalla ilta illan jälkeen.

Kiitos Kalervo ja Marja-Terttu, kun jaksoitte paneutua tehtäväänne kokonaisvaltaisesti. Aikaa jäi vielä kirppiksellekin, joka sai uutta ilmettä Marja-Tertun käden ansiosta.

Kiitos kaikille, jotka osallistuitte sarjaan! Teistä muodostui hyvä ja innoittava ryhmä. Tämä ryhmä voi sitten kokoontua jatkossakin tämän kevään aikana järjestettäviin tilaisuuksiin.

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Halvaantunut mies teki lumitöitä!

Autoin eilen erästä ystävää saamaan kalusteita kirppiksellemme. Hän oli tyhjentämässä huoneistoaan muuton tieltä. Tähän hommaan tarvittiin peräkärryä. Hain sen Terholta. Peräkärry oli juuri tyhjennetty. Tänä aamuna palautin peräkärryn Torankiin. Lähdin sitten kylälle. Matkalla näin erikoisen näyn. Pyörätuolissa istuvalla miehellä oli lumilapio kädessä. Ihmettelin näkemääni. Miten lumityöt voivat häneltä sujua? Aura-auto oli työntänyt portille vahvan polanteen. Ajoin ohi, mutta matkalla sydän ei antanut rauhaa. Sain sisäisen kehotuksen palata takaisin tekemään nuo lumityöt miehen puolesta. Olin jo melko kaukana, mutta en voinut muuta kuin palata takaisin tuolle portille, jossa mies ahersi lapion kanssa ja heitteli lunta pois portilta vähin erin. Sanoin miehelle, että minut pysäytettiin matkalla ja tunsin Jumalan kehottavan minua tulemaan hänen avukseen lumen luontiin. Hän oli siitä iloinen ja ihmetteli tapausta. Otin kolan ja työnsin lumet korkean penkan päälle. Sain tietää, että mies oli halvaantunut tapaturman vuoksi vyötäröstä alaspäin kokonaan. Pian lumityöt oli tehty. Kerroin miehelle pojastani ja hänen perheestään, joka asuu hänen naapurina ja siitä työstä jota teen. Tunsin suurta iloa, kun sain pienellä tavalla olla tälle miehelle avuksi. Koko päivä oli siunattu iltaan saakka! Kiitos Herralle! 

tiistai 3. helmikuuta 2015

Herra kantaa kuormamme päivittäin!

Heräsin viime yönä kahden aikaan. En saanut unta. Avasin Raamatun ja luin raamattuvuoden lukemisia. Ilahduin suuresti seuraavasta sanasta:

"Siunattu olkoon Herra, joka päivittäin kantaa kuormamme, Jumala meidän pelastajamme. Meillä on Jumala, Jumala, joka pelastaa, ja Herra, Herra, joka kuolemasta vapauttaa." (Ps. 68:20,21.)

Joel ja Elias nukkuvat!

"Kun pieni lapsi nukkuu, se täyttää yhden kokonaisen huoneen." (Risto Rasa)

Kun kaksi pientä lasta nukkuu, niin vanhempien huolet hetkeksi hukkuu!
Joel ja Elias nukkuvat ja nauttivat toistensa läheisyydestä!

Tämä kuva on ihmeellinen! Siitä huokuu taivaan valoa.

Lepo, luottamus, turvallisuus, ystävyys ja rakkaus!